Sanna Marinin hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta on työllisyystoimi joka tulee vaikuttamaan pitkälla Suomen tulevaisuuteen. Hallituksen esityksessä oppivelvollisuusikä nousee 18 ikävuoteen ja toisen asteen opinnot tulevat aidosti maksuttomiksi. Lisäksi samalla vahvistetaan mm. ohjausta ja oppilashuollon palveluita. Uudistukset ovat osa hallituksen koulutukseen suunnatuista tulevaisuusinvestointien kokonaisuutta, mutta sitäkin merkittävämpiä.
Miksi oppivelvollisuuden laajentaminen on tärkeä teko? Suomessa nykyisin arviolta noin 16% ikäluokasta jää vaille toisen asteen koulutusta. Koulutuksen puute heikentää nuorten mahdollisuuksia työllistyä, ja pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on arviolta vain noin 40%, kun taas toisen asteen tutkinnon suorittaneilla se on lähempänä 70%. On selvää ettei pelkkä peruskoulu riitä 2020-luvulla työelämässä pärjäämiseen. Jotta jokainen nuori omaisi riittävän osaamisen työelämään siirryttäessä, tulee oppivelvollisuus laajentaa kattamaan perusasteen lisäksi toisen asteen opinnot.
Maailma jossa elämme muuttuu koko ajan. Koveneva kansainvälinen kilpailu, talouden rakennemuutos, ja viimeisimpänä koronapandemian aiheuttama isku taloudelle, asettavat meille paineita investoida väestömme osaamistason parantamiseen. Työtä katoaa ja sen tekemisen muodot muuttuvat jatkuvasti. Ainoa keino vastata tähän on väestön osaamistason nostaminen. Halpatyöllä ja olemattomilla työehdoilla emme voi kilpailla.
Kaikkien saataville oleva laadukas ja aidosti maksuton koulutus takaa jokaiselle nuorelle mahdollisuuden edetä elämässä omista lähtökohdista riippumatta. Marinin hallituksen esittämän oppivelvollisuuden laajentamisen myötä opintaipaleen nivelvaiheet vähenevät, ja toisen asteen aidon maksuttomuuden myötä tie tutkintoihin ei enää katkea taloudellisiin vaikeuksiin. Uudistus ennaltaehkäisee siten tehokkaasti myös nuorten putoamista koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
Oppivelvollisuuden laajentaminen osana muita uudistuksia on tarpeellinen toimi myös hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Investoinnit koulutukseen maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä korkeamman työllisyysasteen ja kasvaneen hyvinvoinnin myötä. Ja mitä useampi ihminen on tulevina vuosina mukana työelämässä ja maksaa veroja, sitä paremmin hyvinvointivaltio nimeltä Suomi toimii.
Ronja Kuorikoski
Pohjois-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja
Janne-Pekka Niemimäki
Pohjois-Suomen Demarinuorten järjestösihteeri
