Eräs Työ- ja elinkeinotoimistossa työskennellyt ystäväni sai potkut ja joutui työttömäksi. Tai no, hänen työsuhdettaan ei enää jatkettu, mutta silti aika ironista joutua työttömäksi Työ- ja elinkeinotoimistosta.
Vastikään te-toimistoissa lanseerattiin hienot uudistussuunnitelmat – perustuen tietenkin vain nykymaailman ainoaan todelliseen ”uudistukseen”, eli kulujen karsimiseen. Tästä on seurannut se, että monille tärkeä henkilökohtainen palvelu on vähentynyt. Muutokset eivät ole parantaneet te-palvelujen laatua, kuten olen saanut kuulla usealta suunnalta. Tekevät kädet, eli siis ne tavalliset työkkärin ”tädit ja sedät” hukkuvat kasvavan työmäärän alle. Tärkeälle työnvälitystyölle ei jää tarpeeksi aikaa.
Jos palvelu, jonka ensisijaisena tavoitteena on auttaa työnhakijaa löytämään työpaikka, ei toimi, onko nykyisellä tavalla toimiville te-toimistoille tarvetta? Eniten minua huolettavat pitkäaikaistyöttömät sekä yli 50-vuotiaat työttömät työnhakijat. Tarvittaisiin lisää Ilkka Taipaleen kehittämää niin sanottua Taipaleen mallia, eli sitä, että selvitysten jälkeen voidaan työkyvytön työnhakija päästää inhimillistä kautta eläkkeelle. Myös ennaltaehkäisevälle mallille olisi kysyntää, sillä mitä aikaisemmin ongelmiin voidaan puuttua, sen edullisemmaksi se yhteiskunnalle loppupeleissä tulee.
Nuorilla on vähän helpompaa, sillä nuorisotakuu puree, vaikka tuntuu edelleen, ettei sitä aina otetakaan tosissaan. ”NUORISOTAKUU ON EPÄONNISTUNUT” kuultiin monen lehden pääkirjoituspalstoilla vuoden 2013 aikana (takuu tuli siis voimaan 1.1.2013.). Epäonnistuminen ei muuten pidä paikkaansa.
Reippaasti yli 90 % nuorisotakuun piirissä olevista nuorista on tehty kolmen kuukauden kuluessa lain määrittämä työllistymissuunnitelma. Loput eivät ole sitä esimerkiksi äitiysloman, asepalveluksen tai jonkun muun syyn takia tarvinneet. Kolme neljäsosaa takuun piirissä olevista nuorista on päässyt toimenpiteiden piiriin, eli onnistunut saamaan työ- tai koulupaikan. Ilman nuorisotakuuta jo pelkästään Uudellamaalla olisi yli 5000 nuorta työtöntä lisää. Ja vielä kehdataan sanoa, että takuu on epäonnistunut!
Suomen bruttokansantuotteesta 40 % tulee viennistä ja jos vienti sakkaa, sakkaa myös taloutemme. Se on epäreiluudessaan aivan looginen suunta. Nuoret kärsivät laskusuhdanteista eniten, mikä näkyy tilastoissa nopeasti kasvavana nuorisotyöttömyytenä. Toisaalta noususuhdanteen aikaan käyrät laskevat myös nopeasti. Tarvitsemme toimenpiteitä viennin kasvattamiseksi, jotta saamme työpaikkoja, jotta nostamme työllisyysastetta, jotta töihin palaavat saavat lisää rahaa, jotta saamme lisää verotuloja ja niin edelleen.
Mutta takaisin te-palveluihin. Tehdyissä uudistuksissa ovat painotukset totaalisen hukassa. Tuntuu, että päättävä johtoporras ei oikein tiedä, mitä alemman tason työntekijät tekevät ja mikä olisi tehokkainta ja järkevintä palvelua. Fiksuinta olisi myöntää, että paremminkin voisi mennä. Nyt on aika tehdä tilannearvio: katsoa mikä toimii ja mikä ei, valita parhaimmat toimintamuodot ja keskittää resurssit järkevästi. Te-palveluiden sisällä käytävään arvokeskusteluun voin kuitenkin todeta: lopettakaa turhat höpinät ja keskittykää enemmän aitoon asiakaslähtöisyyteen.
Jussi Kukkola
Kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (sd.)
Hyvinkää
