Huolimatta vahvasta talouskasvusta, on Suomessa edelleen n. 200 000 työtöntä. Syitä on monia, kuten osaamisen ja kysynnän kohtaamattomuus, työkyvyn puute tai kannustinloukut. Tämän ajan henki kannustinloukkujen poistoon tuntuu olevan työttömyysturvan heikentäminen, vaikka ongelma pitäisi nähdä toisella puolen, pienissä palkoissa.
Työelämän nykyinen epävarmuus näkyy monella tapaa yhteiskunnassamme. Nollatuntisopimusten ongelmakohdat ovat laajalti tiedossa. Vuokratyö, jossa on hyvät ja huonot puolet niin työntekijälle kuin työnantajalle, on jatkuvassa kasvussa. Nämä epätyypilliset työsuhteet ovat myös hidaste perheen perustamisessa, kun toimeentulosta ei ole varmuutta.
Väestön ikääntyessä ja ikäluokkien pienentyessä on entistä tärkeämpää, että nuorten työkyvystä ja osaamisesta pidetään huolta, jotta hyvinvointivaltion ylläpitäminen on jatkossakin mahdollista. Nuorten työllistämisessä on maan hallitus ottanut lähtökohdaksi työehtojen heikentämisen. Tällä hallituskaudella on myös kiristetty vuorotteluvapaan ehtoja, vaikka sillä voitaisiin tarjota paitsi taukoa työelämässä olevalle, myös nuorelle paikka oppia ja saada kokemusta. Samalla voitaisiin myös ehkäistä työuupumusta.
Tärkeä tulevaisuuden tavoite työllisyysasteen nostamisen lisäksi on tarjota yhä useammalle riittävästi tunteja ja palkka, jolla tulee toimeen. Suomen kansainvälisen menestyksen takana ja hyvinvointivaltion peruskivenä on ollut laadukas koulutus ja sitä kautta osaava työvoima. Näistä tulee pitää kiinni nyt ja jatkossa.
Jonne Nurmi
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
