Koko ihmiskunnan historia on muuttoliikkeen historiaa. Ihmiset ovat vaihtaneet asuinpaikkaa kaikkina aikoina, kaikkialla maailmassa. Syyt muuttoliikkeen taustalla ovat olleet vaihtelevia. Osa ihmisistä on joutunut vaihtamaan asuinseutuaan pakon sanelemana, toiset ovat lähteneet liikkeelle vapaaehtoisesti.
Maailmassa on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan yli 60 miljoonaa pakolaista. Luku on suurempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Myös pakolaisuus on yksi muuttoliikkeen monista muodoista. Ilmiönä pakolaisuuskin on siten jo vuosisatoja vanha.
Viime syksynä pakolaisuus nousi toden teolla kansainväliseen tietoisuuteen Lähi-idän pakolaiskriisin seurauksena. Tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan sotaa ja köyhyyttä kriisialueiksi muuttuneilta kotiseuduiltaan. Inhimillisen hädän määrä on laajuudessaan käsittämätön.
Pakolaiskriisi asettaa Euroopan uuteen ja vaikeaan tilanteeseen. Kansallisia maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen tapoja on ollut pakko tarkastella uudessa valossa. Nyt koettuihin turvapaikanhakijamääriin ei pystytä vastaamaan vanhoilla toimintatavoilla tai rakenteilla. Myös kotouttamiseen on pystyttävä panostamaan aikaisempaa enemmän.
Muuttoliikkeen tavoin myös pakolaisuus tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Vaikka kaikki Lähi-idän monet konfliktit saataisiin ratkaistua (mikä sekin on jo paljon toivottu!), ei pakolaisuus siihen loppuisi. Viitteitä päinvastaisesta on vähän.
Esimerkiksi ilmastopakolaisuus tulee mitä todennäköisimmin haastamaan kaikki maailman maanosat jo tulevina vuosikymmeninä. Ilmastopakolaiset pakenevat alueilta, joissa ilmaston raju muutos on tehnyt elinolosuhteista kelvottomia. Räjähteiden tai kansanmurhien sijaan ihmiset pakenevat tulevaisuudessa tulvia, sateita ja aavikoitumista.
Asioiden asettaminen oikeaan mittakaavaan ei tarkoita niiden vähättelyä. Eurooppaan saapuu enemmän pakolaisia kuin koskaan aikaisemmin, mutta se ei ole läheskään koko totuus kaikesta muuttoliikkeestä. Suurin osa esimerkiksi Lähi-idän kriisialueilta pakenevista jää oleskelemaan lähtömaidensa lähialueille. Tämä on hyvä muistaa kun puhutaan pakolaiskriisin taakan jakautumisesta eri valtioiden välille.
Nyt koettu pakolaiskriisi on haaste Euroopalle mutta, myös maailmalle uudistua. Tulevaisuudessa tarvitaan aikaisempaa paremmin suunniteltua ja toteutettua maahanmuuttopolitiikkaa, joka ottaa huomioon myös uudet muuttoliikkeen syyt. Tämä edellyttää erityisesti Euroopassa unionin laajuista yhteistoimintaa, joka asettaa selkeän vastuunjaon valtioiden välille. Vain kestävästi politiikkaa uudistamalla voidaan vastata sellaisiin tulevaisuuden pakolaiskriiseihin, joita esimerkiksi ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan.
Eemeli Peltonen
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
