Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tuore maavertailu on Suomen osalta karua luettavaa. OECD:n vuotuinen jäsenvaltioidensa koulutuksen tilaa selvittävä tutkimus osoittaa, että nuorten syrjäytyminen työstä ja koulutuksesta on Suomessa kovassa kasvussa.
Käytännössä yhä useammalla 20─24-vuotiaalla suomalaisnuorella ei ole lainkaan työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikkaa. OECD:n selvityksen mukaan erityisesti nuorten miesten osuus työ- ja koulutuspaikkaa vailla olevista on Suomessa suuri ja kasvava.
Selvityksen tulosten tulisi antaa suomalaisille päättäjille paljon ajattelemisen aihetta. On hyvin tiedetty tosiasia, että juuri työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen aiheuttaa nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta.
Syrjäytymisen hintalappu on raskas. Opetusministeriön laskemien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Lukuun ei ole edes sisällytetty niitä vielä suurempia sosiaalisia kustannuksia, joita syrjäytymisestä aiheutuu nuorelle itselleen ja tämän lähipiirille.
Hallituksen päätös romuttaa nuorisotakuu ajamalla sen rahoitus alas osoittautuu erityisen vahingolliseksi OECD:n tekemän koulutusvertailun valossa. Nuorisotakuun tarkoituksenahan on taata koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden kuluessa nuorelle tämän jäädessä työttömäksi.
Nyt ei ole oikea hetki ajaa alas nuorisotakuuta, vaan vahvistaa sitä. Jo ensi vuoden valtion budjettiin tulisi sisällyttää nuorisotakuun rahoituksen palauttaminen. Samalla järjestelmän kehittämistä tulisi määrätietoisesti jatkaa, jotta nuorisotakuusta tulisi entistäkin toimivampi.
Nuorisotakuu on saanut osakseen paljon kritiikkiä. On tietysti totta, ettei nuorisotakuu yksin pysäytä nuorten syrjäytymistä työstä ja koulutuksesta. Väitteet siitä, että nuorisotakuu olisi täysin epäonnistunut tai hyödytön, ovat kuitenkin kohtuuttomia.
On esimerkiksi totta, että nuorisotakuun avulla on viime vuosina pystytty turvaaman lähes kaikille peruskoulun päättäville ikäluokille toisen asteen koulutuspaikka. Lisäksi osin nuorisotakuun ansiosta Suomessa on EU-maista vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä.
Nuorten syrjäytyminen työstä ja koulutuksesta täytyy pysäyttää. Tässä työssä ensimmäinen askel olisi estää nuorisotakuun vesittäminen ja panostaa siihen. Suomen nuoret ansaitsevat toimivan ja tavoittavan nuorisotakuun.
Eemeli Peltonen
Demarinuorten 1. varapuheenjohtaja
