Piia Noronen

Helsingin Sanomat uutisoi nettisivuillaan 11.12.2013 artikkelissa ”Etelä-Suomen aluehallintovirasto: Paperittoman sairaan vauvan hoito arvioitiin asianmukaisesti” kolmen viikon ikäisestä sairaasta vauvasta, jolta puuttui oleskelupa. Vanhemmat olivat tuoneet lapsensa helsinkiläiseen terveyskeskukseen korkean kuumeen takia.  Terveyskeskuksessa vauva oli jätetty ilman lääkärin hoitoa ja ohjattu jatkotutkimuksiin lastenklinikalle. Kuitenkin jostain syystä lapsen vanhemmat olivat menneet muualle, nimittäin yksityisen lääkärin vastaanotolle saamaan lapselle hoitoa. Siellä lapsella huomattiin vakavia hengitysvaikeuksia, ja hänet määrättiin välittömästi jatkohoitoon. Monien mutkien kautta lapsi vihdoin sai hoitoa.

Samassa uutisessa todetaan, että Helsingin kaupunginhallitus päätti tällä viikolla, että se hoitaa jatkossa paperittomat raskaana olevat naiset sekä alle 18-vuotiaat lapset. Paperittomilla henkilöillä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka oleskelevat maassa ilman oleskelulupaa tai viisumia. Heitä arvioidaan artikkelin mukaan olevan Suomessa noin 2000–3000, mutta luku voi olla suurempikin. Kysymys paperittomien henkilöiden oikeudesta terveyspalveluihin on myös muualla Suomessa ajankohtainen, erityisesti niillä alueilla, joissa ulkomaalaisten määrä on suuri kuten esimerkiksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella.

Mielestäni on aivan käsittämätöntä, että Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt moisen päätöksen. Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että jos henkilöllä ei ole oleskelulupaa tai viisumia, eikä ole raskaana tai alle 18-vuotias sinulla ei ole oikeutta saada sairaanhoitoa, vaikka sitä tarvitsisitkin akuutissa tilanteessa?

Suomi on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvostossa piirissä tehtyihin ihmisoikeussopimuksiin. Ihmisoikeudet ovat ihmisarvoiseen elämään kaikille ihmisille kuuluvia oikeuksia, jotka ovat jakamattomat ja keskenään riippumattomat. Ihmisoikeudet voidaan jakaa eri ryhmiin eri perustein, kuten kansalais­− ja poliittisiin oikeuksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin. Näihin edellä mainittuihin oikeuksiin kuuluu esimerkiksi oikeus terveyspalveluihin.

Mieleeni nousee kysymys, että mihin suuntaan nykypäivän Suomi on oikein menossa terveyspalveluissa? Meidän tulee auttaa niitä, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja tarvitsevat apua. Akuuttia hoitoa tarvitsevan henkilön on päästävä lääkärin vastaanotolle katsomatta siihen oliko hänellä oleskelulupa tai viisumi kädessään vai ei! Ihmisten terveydellä ei voi leikkiä!

 

Piia Noronen

Kirjoittaja on Turun ja Lounais-Suomen Demarinuorten puheenjohtaja vuonna 2014