Koronavirus on osoittanut, kuinka pystymme yhteiskuntana toimimaan nopeasti ja tehokkaasti tarpeen niin vaatiessa. Kaiken kaikkiaan Suomi on selvinnyt pandemiasta niin kuolonuhrien kuin taloudenkin näkökulmasta poikkeuksellisen hyvin. Hallitus on politiikallaan yrittänyt kannatella kaikkein haavoittuvaisimpia ryhmiä kriisin yli, jotta vältettäisiin 90-luvun laman jälkeinen sosiaalisten ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen. Myös yrityksiä ja yrittäjiä on tuettu valtavasti. Esimerkiksi konkurssilainsäädäntöön tehtiin viime keväänä väliaikainen lakimuutos. Muutos poisti velkojilta maksukyvyttömyysolettaman, mikäli velallinen ei maksa saatavaansa viikon kuluttua maksukehotuksen saamisesta.
Käytännössä lakimuutoksen ja muiden toimien tarkoituksena on ollut välttää muuten perusterveiden yritysten kaatumista koronakriisin seurauksena. Menettelyä ei voi kuitenkaan isossa skaalassa jatkaa loputtomiin, sillä ajan kuluessa takaisinsaannit vaikeutuvat, markkinat vääristyvät ja mahdollisia konkurssipesiä saatetaan tyhjentää epärehellisesti jo etukäteen. Hallitus on myös reagoinut tilanteeseen, ja kolmen kuukauden lisäajan päätteeksi lain voimassaoloaika umpeutui 31.1.2021.
Toisaalta on varsin todennäköistä, etteivät pandemia tai siitä aiheutunut muutos ihmisten kulutuskäyttäytymisessä katoa mihinkään helmi-maaliskuun aikana. 3. helmikuuta Suomen 20 sairaanhoitopiiristä 16 on joko kiihtymis- tai leviämisvaiheessa ja siten tuntuvien rajoitusten piirissä, joten edellä mainittuun skenaarioon on syytä varautua.
Vaarana on se, että ilman lisätukea moni sellainenkin yritys, joka olisi ilman koronaa selvinnyt menoistaan, tulee menemään nurin maaliskuun alussa. Korona on koetellut niin yksittäisiä ihmisiä, alueita kuin kokonaisia toimialojakin varsin epätasa-arvoisesti, jolloin peruuttamattoman rakenteellisen vahingon riski on suuri sekä toimialakohtaisesti että paikallisesti. Yrityskannan palautumisessa saattaa paikoitellen kestää vielä kauan koronakriisin jälkeenkin, mikä syö myös tulevaisuuden kasvun hedelmiä.
Turhien konkurssien ehkäisemiseksi yritysten tukemista tulee jatkaa. Huomiota tulee kohdistaa erityisesti kustannustuen kolmannelle hakukierrokselle siten, että yrityksille tarkoitettu tuki todella saadaan yrittäjille asti. Kustannustuen euromääriä tulisi korottaa, sillä kolmas kierros kohdistuu erityisesti joulusesonkiin, joka on ollut rajoitusten takia erityisen raskas tapahtuma-, matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Lisäksi ehdotamme, että yksinyrittäjille suunnatun toisen hakukierroksen kanssa kiirehdittäisiin ja että 30% liikevaihtorajaa laskettaisiin, jotta tuki huomioisi paremmin eri liiketoimintamallit.
On selvää, että koronan aiheuttaman taantuman taittamiseksi tarvitaan myös muita toimia. Moni ekonomisti on povannut maailmantaloudelle melko pikaistakin elpymistä, mutta joudumme varmasti joka tapauksessa jatkamaan elvyttävämmällä linjalla vielä ainakin tämän vuoden. Lyhyen aikavälin elvytystoimien tulee olla johdonmukaisia ja oikeudenmukaisesti kohdennettuja. Pitkällä aikavälillä kestävä valtiontalous on kuitenkin ekologisen kestävyyden tavoin tärkeä vuosikymmentavoite 2020-luvulle. Valtiontalouden tasapainottamisen tulee käyttää monia eri työkaluja kuten harmaan talouden kitkemistä, veropohjan aukkojen tilkitsemistä, maltillisia veronkorotuksia sekä haitallisten verotukien poistoa.
Lisätiedot:
Demarinuorten talouspoliittinen työryhmä,
Oskari Maunuksela
oskari.maunuksela@gmail.com
Sini Saarni
sini.saarni@gmail.com
