Mielipidekirjoitus on julkaistu Ilkassa 22.10.2015
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta. Vuosikymmenien aikana järjestelmästä on kehittynyt monimutkainen ja monilta osin epälooginen. Järjestelmässä on useita kannustinloukkuja, jotka johtuvat usein tukien päällekkäisyyksistä ja huonosta soveltuvuudesta nykyisen työelämän vaatimuksiin. Työttömälle on useimmiten taloudellisesti kannattavampaa jäädä kotiin kuin istua koulun penkille.
Päällekkäisyydet ja väärinkäytön ehkäiseminen ovat tehneet sosiaaliturvasta vaikeasti ymmärrettävän ja byrokraattisen. Vaikeaan asemaan joutuessaan kaikki eivät osaa hakea tukia, joihin ovat oikeutettuja. Pahimmillaan sosiaaliturvajärjestelmä nöyryyttää käyttäjäänsä, kun ihmistä pompotellaan luukulta toiselle ja eikä kukaan ohjaa järjestelmän labyrinttiin eksynyttä. Järjestelmän takaama viimesijainen turva on pahasti jälkeenjäänyt.
Perustuloa on tarjottu ihmelääkkeeksi sosiaaliturvajärjestelmän ongelmiin. Juha Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa perustulokokeilun. Perustulon käsite on epämääräinen – esittäjästä riippuen sillä tarkoitetaan aina eri asiaa. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat rakentaneet omat perustulomallinsa, joiden tavoitteena on köyhyyden vähentäminen.
Tarjotut mallit ovat kuitenkin tarkemmin tarkasteltuina hintaansa nähden tehottomia. Keskustassa ja kokoomuksessa yksittäiset poliitikot ovat ilmaisseet tukensa perustulolle, mutta heidän malleissaan lähtökohta tuntuu olevan tuen alentaminen niin alas, ettei sillä elä, jolloin työnteko on aina ”kannustavaa”.
SDP on tottunut sanomaan perustulolle, ei. Puolueella on kuitenkin vahva historia sosiaaliturvajärjestelmämme rakentamisessa ja siksi asiantuntemusta tarjottavanaan myös järjestelmän uudistamiseen. Tähän työhön on nyt tartuttava.
Toimiva sosiaaliturvajärjestelmä on tehokas sekä palkitsee ihmisiä omasta työllistymisen tavoittelemisesta. Järjestelmän on oltava helposti ymmärrettävä ja selkeä. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että tulojen pudotessa sosiaaliturva varmistaa välttämättömän toimeentulon sekä perustoimeentulon eri elämän vaiheissa, kuten sairastumisen tai työttömyyden kohdatessa.
Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa. Järjestelmän on myös kannustettava eri väestöryhmiä eri tavoin: opiskelijoiden on edettävä suunnitelmallisesti opinnoissaan ja kotiäitien on palattava työelämään ennen kuin heidän osaamisensa ehtii vanhentua.
Järjestelmästä on tehtävä yksinkertaisempi karsimalla tukien päällekkäisyyksiä ja byrokratiaa. Digitalisaation myötä sosiaaliturvan byrokratiaa voidaan keventää ja järjestelmää automatisoida. Perustulokeskustelussa usein unohdetut palvelut tukevat työelämään palaamista.
Demarinuoret esittelee lokakuun lopussa oman mallinsa, jonka tavoitteena on korjata edellä mainitut ongelmat ja täyttää asetetut tavoitteet. Me uskomme, että jokainen ihminen haluaa tehdä työtä ja järjestelmän on tuettava tätä. Toivomme, että aloitteemme jälkeen myös SDP tarttuu tosissaan aiheeseen ja tarjoaa oman mallinsa sosiaaliturvan kehittämiseksi.
Joona Räsänen
kansanedustaja, Demarinuorten puheenjohtaja
Matias Mäkynen
Demarinuorten poliittinen sihteeri