Nykyisen armeijan tasa-arvoisuudesta on keskusteltu mediassa viime vuosina ahkeraan. Suomi on asevelvollisuusmallinsa kanssa tietyssä mielessä harvinaisuus, sillä monet maat käyttävät joko palkka-armeijaa tai ovat tehneet asepalveluksesta pakollisen kaikille sukupuolille. On aiheellista kysyä, palveleeko nykyinen malli tarpeeksi hyvin Suomea, maamme puolustusta ja asepalveluksen suorittavia henkilöitä. Viime aikoina on puhuttu paljon kokonaisturvallisuudesta ja puolustuksen laajenemisesta – yksi osoitus mahdollisista uhkista on hyvin ajankohtainen koronaviruksen leviäminen. Tämän tyyppisiin uhkiin Suomen täytyy tulevaisuudessa varautua entistä paremmin. Nykyisessä asevelvollisuusmallissa on useita ongelmakohtia, joita käsittelen enemmän tämän kirjoituksen loppupuolella. On kuitenkin selvää, että muutokselle on tarvetta niin puolustuksen kuin tasa-arvon näkökulmasta.
Demarinuoret esittävät puoluekokouksessa aloitetta, jonka hyväksyessään puoluekokous antaa SDP:lle uuden ja nykypäivään paremmin sopivan asevelvollisuusmallin, jota me kutsumme kansalaispalvelukseksi. Kansalaispalvelus olisi mahdollista suorittaa joko aseellisena tai aseettomana siviili- ja kriisinhallintapalveluksena. Sen lisäksi uskontokuntien ja ahvenanmaalaisten erityisasemat on purettava ja kaikkia sukupuolia tulee koskea samat valintakriteerit sekä velvoitteet.
Aloitteen mukaisesti ennen palvelusmuodon valintaa koko ikäluokan tulee läpikäydä laajennetut ja monialaisessa viranomaisyhteistyössä toteutetut kutsunnat. Ennen varsinaisia kutsuntoja kutsutuilla on mahdollisuus täyttää sähköinen lomake, jonka avulla kartoitetaan alokkaiden sosiaalista, henkistä ja fyysistä terveyttä. Kutsunnat toimivat informaatiotilaisuutena kaikista palvelusmuodoista; tämän jälkeen jokainen kutsunnanalainen täyttää kyselylomakkeen ja ilmoittaa itselleen mieluisan palvelusmuodon. Järjestelmän toimivuuden ja tarvittavan puolustuksen vuoksi Puolustusvoimilla olisi tulevaisuudessakin oikeus varata tarvittava henkilömäärä aseelliseen koulutukseen. Kutsuntojen uudistamisen tarkoituksena on jouhevoittaa siirtymistä asepalvelukseen, mutta myös taata palvelukseen siirtyville turvallinen ja informoitu olo kutsunnoissa. Palvelukseen astumisen lykkäystä voi hakea opiskelupaikan tai perheellisten syiden vuoksi, ja jatkossa lapsiperheet tulee huomioida niin, että pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuus siirtää palvelusta parempaan ajankohtaan sopivaksi.
Sekä varusmiesten että laajemmalla tasolla nuorten syrjäytyminen on valtava yhteiskunnallinen ongelma. Kutsunnat olisivat toteutuessaan yksi laajimmista ikäluokan läpileikkaavista kartoituksista, jonka avulla saataisiin tietoja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Tällä hetkellä kutsunnat ja armeija ovat monelle viimeinen kosketus johonkin viranomaiseen, joka arvioi nuoren hyvinvointia ja jaksamista: kutsuntojen muuttamisella kaikkia koskeviksi voitaisiin ehkäistä yhteiskunnallista väliinputoamista. Sekä palvelusta että kutsuntoja on kehitettävä erilaiset ihmiset ja taustat paremmin huomioon ottavaksi. Järjestelmässä on huomioitava erityisesti palveluksen suorittaneiden mahdollisimman joustava siirtymä jatko-opintoihin tai työelämään ylimääräisten välivuosien välttämiseksi.
Siviili- ja kriisinhallintapalveluskurssin tarkoituksena on pääsääntöisesti kouluttaa aseettomasti henkilöitä erinäisiin kriisinhallintatehtäviin Suomen kokonaisturvallisuuden takaamisen tueksi. Kurssin rakenteessa tulisi hyödyntää etäopiskelun mahdollisuutta esimerkiksi kirjallisten kokeiden osalta. Vaikka kansalaispalveluksen ensisijainen tarkoitus on maanpuolustuksen takaaminen, tulisi sekä asepalveluksen että siviili- ja kriisinhallintapalveluksen vastata enemmän nykypäivää, ja tarjota erilaisia mahdollisuuksia palvelusta suorittaville. Palveluksen tulisi tarjota tulevaisuuden kannalta hyödyllisiä taitoja, kuten esimerkiksi medialukutaitoa, hengenpelastus- ja ensiaputaitoja sekä mahdollisuus suorittaa ajokortti. Lisäksi palveluksen tulee valmistaa myös ei-sotilaallisiin uhkiin, jotka saattavat kohdata Suomea jossain vaiheessa, kuten mahdolliset tietoliikennehäiriöt, ympäristökriisit ja infrastruktuuria heikentävät tilanteet.
Yhteiskunnan oletukset tai syrjintä eivät saa vaikuttaa päätökseen lähteä vaiko eikö suorittamaan asepalvelus – Suomella ei ole varaa menettää maanpuolustukseen sitoutuneita nuoria. Järjestelmän toimivuuden takaaminen on tottakai ensisijaista, mutta totaalikieltäytyjien vankeus- ja pantarangaistus on ihmisoikeusnäkökulmasta todella ongelmallinen. Lisäksi Suomi on saanut YK:n ihmisoikeuskomitealta huomautuksen nykyisen siviilipalveluksen pidemmästä kestosta, sillä se vaikuttaa nykyisellään rangaistukselta asepalveluksen suorittamatta jättämisestä. Suomi näin ollen rikkoo kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, johon se on sitoutunut. Tämän vuoksi mallissamme esitetään jatkossa tuloihin suhteutettua korkeampaa veroprosenttia 30 ikävuoteen asti totaalikieltäytyjien kohdalle. Kyseistä mallia on kokeiltu muualla Euroopassa, ja se takaa järjestelmän toimivuuden lisäksi Suomen noudattavan kansainvälisiä sopimuksia.
Lue puoluekokousaloite Suomen on siirryttävä tasa-arvoisempaan ja kokonaispuolustuksen kannalta hyödyllisempään kansalaispalvelusmalliin täältä.
Ilona Sorri
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
