Jokaisella yksilöllä on oikeus henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen. Suomen tasa-arvovaltuutetun mukaan seksuaalinen häirintä on sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta, erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Häirinnän kohdetta pitää kohdella uhrina eikä syyllisenä, sillä rajojen määrittäjä on aina itsensä uhatuksi kokeva osapuoli. Jokainen meistä on yksilö ja koemme häirinnän eri tavalla. Se mitä jotkut pitävät hyväksyttävänä, ei välttämättä ole hyväksyttävää toisen kohdalla. Uhrin asemaan pitää pyrkiä samaistumaan. Ihmisen ulkonäkö tai pukeutuminen ei ole oikeutus häirinnälle, eikä uhrille saa missään nimessä luoda syyllistä tai häpeällistä oloa. Seksuaalinen häirintä jättää uhriin aina jälkensä. Meidän pitää pystyä paremmin panostamaan uhrien hoitoon ja oikeuksiin, jotta heistä tulisi selviytyjiä.
Jokaisen henkilön pitää uskaltaa puuttua häirintään ja luoda sellaista kulttuuria, jossa sitä ei suvaita. Tasa-arvovaltuutetun tietojen mukaan vuonna 2013 yläkouluikäisistä tytöistä 61 % ja pojista 46 % oli kokenut seksuaalista häirintää. Homo-, lesbo-, bi- ja transnuorista häirintää on kokenut 70 %. Oppilaitosten on edistettävä sukupuolten tasa-arvoa omassa toiminnassaan keskustelemalla avoimesti nuorten kanssa omien rajojen tunnistamisesta. Jokaiselle nuorelle pitää opettaa, että heillä on oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Lisäksi jokaiselle on tehtävä tunnetuksi seksuaalisen häirinnän määritelmä, jotta nuoret oppivat tunnistamaan uhkaavan käytöksen. Opettajilla ja vanhemmilla on velvollisuus puuttua häirintään.
Myös työelämässä jokaisella on oikeus olla kokematta häirintää. Kaksimieliset vitsit, sukupuolisesti vihjailevat eleet, koskettelu ja pornograafiset julisteet ovat seksuaalista häirintää. Työpaikoilla tulisi luoda pelisäännöt, joissa kerrotaan mikä on korrektia, ja työntekijöitä kuuluu valistaa näistä sovituista säännöistä tasaisin väliajoin. Häirintä voi johtaa työpaikan heikentyneeseen ilmapiiriin ja uhrin osalta masennukseen, sairauspoissaoloihin ja työpaikan vaihtoon. Varsinkin työmarkkinajärjestöjen on oltava aloitteellisia tässä työssä ja toimittava itse esimerkkinä.
Vain voimakas asenteiden muuttuminen voi johtaa häirinnän poistumiseen. Tarvitsemme lisää ihmisiä, jotka ovat valmiita sanomaan EI häirinnälle ja puuttumaan jo tapahtuneeseen häirintään. Häirinnälle ei saa antaa hiljaista siunausta.
