Monet meistä on näinä viikkoina kääntänyt herätyskellot vasemmalle, avannut taas kalenterit ja valmistautunut pitkille luennoille. Sehän on koulujen alkamisen aikaa! Syksyyn asettuu myös toinen merkittävä asia: valtion budjettineuvottelut. Elokuun alussa julkaistu valtiovarainministeriön esitys vuoden 2026 budjetiksi oli kuin puukko korkeakoulujen lomista raukeisiin selkiin.
Budjettiesityksen merkittävimpiä huomioita oli korkeakoulujen valtionrahoituksen indeksijäädytys vuosiksi 2026 ja 2027. Toisin sanoen korkeakoulujen valtiolta saama raha ei olisi sidottu indeksiin eli se ei automaattisesti kasvaisi, vaikka inflaatio kiihtyisi. Käytännössä siis yliopistojen rahoitukseen tehdään leikkaus, joka vastaa näinä kahtena vuonna jopa 160 miljoonaa euroa. Tämä on päinvastaista hallituksen tavoitteelle tehdä joka toisesta nuoresta aikuisesta korkeakoulutettu, koska näin suuri lekuri osuisi vääjäämättä opiskelijoihin.
Koulutusalan työntekijöiden järjestöt UNIFI, Arene, Sivistysala ry sekä OAJ vetivät luvut lohduttomiksi: 160 miljoonaa leikattua euroa vastaisi noin 21 300 uuden opiskelupaikan kustannuksia (1). Vertailun vuoksi viime vuonna Suomessa on aloittanut pelkästään ammattikorkeakouluopinnot reilu 50 000 henkilöä (2). Leikkaus olisi siis opiskelupaikkoina mittava. Toinen vaihtoehto on paikata vaje tuloilla, mikä voisi tarkoittaa maksullisuuden lisäämistä. Samaan aikaan, kun opintoraha on myös indeksijäädytetty, opintolainan valtiontakausten hillitsemisestä on puhuttu ja asumistuki muutettu opintotuen asumislisäksi, iskisi uudet maksut jopa kohtalokkaasti opiskelijan lompakkoon.
Kun osa ihmisistä joutuu empimään opiskelua sen hinnan tähden, sivistysvaltio-Suomena voimme sanoa epäonnistuneemme. Emmekä pelkästään siksi, ettemme voisi enää kantaa lippua yhdenvertaisen ja laadukkaan koulutuksen luvattuna maana. Lisäksi koulutuspolitiikkaamme ohjaa nimittäin niinkin pieni asia kuin perustuslaki, joka edellyttää julkiselta vallalta jokaiselle yhtäläistä mahdollisuutta kehittää itseään varallisuustason estämättä.
Hallitukselta on näyttänyt unohtuneen, mitä varten korkeakoulutus on ensiarvoisen tärkeää. Se ei ole vain yksi “sosialistien lanseeraama kuluerä, jonka takia voidaan verottaa ihmisiä entistä rajummin”. Vientimaana Suomen on tarjottava nykymaailmassa entistäkin kilpailukykyisempiä hyödykkeitä. Elinkeinoelämässä on jo pitkään vallinnut yhteisymmärrys siitä, että korkeatasoinen teknologia ja vihreä siirtymä ovat erityisesti suomalaisen kasvun avaimia. Alojen ratkaisut tarvitsevat korkeakouluttautuneisuutta niin ammatillisista kuin akateemisista piireistä.
Samalla, kun valtio kehittyy systemaattisesti vihreämmäksi, ja kannustimet sekä tuet ohjaavat kohti päästöneutraaliutta, ovat myös investoinnit puhtaaseen teknologiaan kannattavia – rahoitusta siis löytyisi. Nyt jos joskus olisi aika panostaa korkeakouluun, viime kädessä ylistettyjen tulevaisuuden innovaatioiden tuottamiseen.
Leikkaus saa vastustusta myös itse alalta. Aalto-yliopiston rehtori ja Suomen yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja Ilkka Niemelä nostaa näkökulman leikkauksen vaikutuksista nuorten luottamukseen. “Paras tulevaisuuden tae nuorille on hyvä ja laadukas koulutus, joka antaa hyvät eväät elämään”, toteaa hän HS:n haastattelussa (3). Yhteiskunta, jossa edes suojelluksi luvattu koulutus ei ole turvassa, ei houkuttele nuoria kehittymään. Epävarma tilanne ei myöskään kannusta investoimaan. Niemelä korostaakin, että rahoituksen pitäisi päinvastoin nousta.
Jäädytystä voi siis pitää monin tavoin ongelmallisena. Se tekisi tulevista vuosista epävarmoja, koska lopullinen menetys riippuu aina arvaamattomasta inflaatiokarhusta. Tulevaan budjettiriiheen mennäänkin nyt jännityksellä: murskaako hallitus koulutuslupaustaan entisestään ja vaarantaa Suomen koulutustason, vai valitseeko se reilun, yhdenvertaisen ja kannattavan kasvun väylän?
Leo Vento, opiskelija
Helsingin Demarinuorten hallituksen jäsen
ALAVIITTEET:
- OAJ: Järjestöt: Ei uusille koulutusleikkauksille – korkeakouluindekseihin kajoaminen rapauttaisi kasvun perustan. Julkaistu: 22.8.2025. Käytetty: 27.8.2025. Viite: https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2025/jarjestot-ei-uusille-koulutusleikkauksille–korkeakouluindekseihin-kajoaminen-rapauttaisi-kasvun-perustan/
- Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2024. ISSN=1798-7644. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 26.8.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cm10dmmg360ku07w1vn9osgnu
- HS: Aalto-yliopiston rehtori: Suomen tavoite korkeakouluttaa puolet ikäluokasta romuttuu. Julkaistu: 27.8.2025. Käytetty: 28.7.2025. Viite: https://www.hs.fi/talous/art-2000011445114.html