Turun traagisen terrori-iskun jälkeen keskustelu tiedustelulainsäädännön hyväksymiseksi nopeutetussa säätämisjärjestyksessä on saanut lisäpontta. Tiedustelulainsäädäntöä on suunniteltu jo useita vuosia ja keväällä sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön työryhmät luovuttivat mietintönsä tiedustelulainsäädännön pohjaksi.
Nykyisessä turvallisuustilanteessa tiedustelulain nopeutettu säätämisjärjestys on erittäin kannatettavaa. Kenelläkään ei ole varmuutta siitä, että Turun terrori-isku olisi pystytty estämään, mikäli Suomessa olisi ollut tiedustelulainsäädäntö. Kuitenkin Turun tapaus osoittaa tiedustelulain tarpeellisuuden. Suomessa viranomaisilla ei ole mahdollisuuksia tehokkaaseen tiedusteluun koti- ja ulkomaisen terrorismin sekä ääriliikkeiden toiminnan estämiseksi.
Tiedustelulain valmistelussa lain vastustajat ovat kyseenalaistaneet lain tarpeellisuuden argumenteilla, että eikö esimerkiksi Norjassa, Ranskassa ja Belgiassa ole tiedustelulainsäädäntö käytössä ja silti terroristit ovat onnistuneet iskemään eikä iskuja ole pystytty estämään. Kuitenkin todellisuudessa siviili- ja sotilasviranomaiset ovat onnistuneet estämään Euroopassa useita iskuja tehokkaan tiedustelun ansiosta. Näiden onnistumisten yksityiskohdat ovat luonnollisesti salaisia.
Turvallisuustilanteen muutos Suomen lähialueilla ja laajemmin Euroopassa, kotimaisten ja ulkomaisten ääriliikkeiden toiminta sekä lisääntyneet kyberhyökkäykset ovat heikentäneet Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Näihin uhkiin vastaaminen edellyttää kunnollista tiedustelua ja koordinoitua viranomaistoimintaa.
Nykyisin uhkana eivät ole pelkästään yksittäiset henkilöt tai ryhmittymät vaan valtiolliset toimijat ovat muodostaneet turvallisuusuhan erityisesti kyberympäristössä. Tällaista vaikuttamista on viime aikoina nähty esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä. Valtiollisten toimijoiden toteuttamia kyberhyökkäyksiä voidaan käyttää poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineinä perinteisten sotilaallisten voimakeinojen ohella.
Kattavalla tiedustelulla varmistettaisiin valtion ylimmän johdon päätöksenteon perustuminen oikeaan, ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon sekä mahdollistettaisiin viranomaisten kyky uhkien tehokkaaseen torjumiseen.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen pystytään huomioimaan tiedustelulainsäädännön toteuttamisessa keskittämällä valvonta parlamentaarisiin käsiin. Vahvana demokratiana ja kansalaisyhteiskuntana Suomella on mahdollisuus luoda sellainen tiedustelulainsäädäntö, joka yhtäaikaisesti turvaa kansalaisten yksityisyyden suojan ja sekä perusoikeudet että kansallisen turvallisuuden.
On myös hyvä huomioida, että kansalaiset antavat jo nyt etukorttien ja sosiaalisen median kautta itsestään paljon tietoa luoja ties minne. Joten tässä suhteessa perustelut siitä, miten uusi tiedustelulaki heikentäisi kansalaisten yksityisyydensuojaa, ei ole uskottava.
Kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi suunnattu lakiuudistus tarvitsee myös opposition tuen, mikäli laki halutaan saattaa voimaan nopeasti. Vain 33 kansanedustajaa riittää hidastamaan ja pahimmillaan estämään jo nyt turvallisuuden näkökulmasta auttamattomasti myöhässä olevan lakihankkeen.
Ennen Turun terrori-iskua muutamat puolueet ovat olleet tiedustelulain suhteen siilipuolustuksessa ja jopa periaatteellisessa vastahangassa. Puolueiden mieli on kuitenkin muuttunut viime viikon tapahtumien myötä. On toivottavaa ettei tiedustelulain läpiviemisestä tule hallitus–oppositio-asetelmaa vaan puolueet pystyvät eduskuntakäsittelyssä yhdessä korjaamaan lakiesityksissä olevat puutteet ja saattamaan tiedustelulain rakentavassa yhteistyössä nopeasti voimaan.
Jani Kokko
Demarinuorten kansainvälisen työryhmän puheenjohtaja
