Demarinuoret Uudellamaalla ihmettelee ruotsinkielen asemasta käytyjä keskusteluja.
– Mielestäni julkisuudessa käydyissä keskusteluissa on aivan väärä lähestymistapa. Ruotsinkielen pakollisuuden tai vapaaehtoisuuden sijasta täytyisi ensin keskustella siitä, haluammeko Suomen pysyvän kaksikielisenä maana. Ruotsihan on toinen virallinen kielemme, joten asiahan olisi karrikoiden lähes sama, jos jotkut ajaisivat pakollisen suomenkielen opetuksen lopettamista peruskouluissa, Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtaja Juha Häkkinen pohtii.
Ruotsia äidinkielenään puhuvia on Suomessa 5,4 % väestöstä. Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on:
– vähintään 3000 henkeä
– 8 prosenttia kunnan väkiluvusta tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi.
– Tässä on myös kyseessä koulutuksellinen tasa-arvokysymys. Arvioiden mukaan ruotsinkielen muuttuessa vapaaehtoiseksi sitä opiskelisivat todennäköisemmin lukioon ja korkeakouluopintoihin pyrkivät kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. Luultavimmin tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja tietenkin alueellisia eroja kielen opiskelussa syntyisi huomattavasti. Ruotsia osaamattomat joutuisivat epäedulliseen asemaan yhteiskunnassa, puheenjohtaja Häkkinen jatkaa.
– Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan virkamiehen on osattava niin sanottu virkamiesruotsi. Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu sille ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskoulutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, Uudenmaan Demarinuorten varapuheenjohtaja Jussi Kukkola muistuttaa.
Uudenmaan Demarinuoret kannattaa sekä Suomen kaksikielisyyttä että ruotsinkielen aseman säilyttämistä nykyisellään.
– Opetuksen tapoja on kuitenkin muutettava entistäkin mielenkiintoisemmiksi, sillä oppilaiden mielestä nykyiset opetustavat tuntuvat olevan osa menneisyyttä. Ulkoa pänttäämisen ja ”kalvosulkeisten” sijaan opetusta olisi muutettava ihmisläheisempään ja keskustelevampaan suuntaan. Tällaiset tavat innostaisivat toisella tavalla kielten opiskeluun ja sitä voisi soveltaa muuhunkin kuin pelkästään ruotsiin, Kukkola kertoo.
Lisätiedot:
Juha Häkkinen
Puheenjohtaja
0407724636
Jussi Kukkola
varapuheenjohtaja
0445855285
