Maakuntavaalit lähestyvät vauhkoontuneen hevoslauman lailla: vaikka laumalla on monia suuntia ja sen eteneminen poukkoilevaa, lähestyy lauma silti päätähuimaavaa vauhtia. Samalla tavalla maakuntauudistus on saanut maakuntamme epämääräiseen raviin kohti lokakuuta 2018, jolloin me suomalaiset (näillä näkymin) valitsemme ensimmäisen kerran alueillemme maakuntavaltuustot. Maakuntauudistuksen kanssa yhteen on merkittävimpinä lyöty myös sosiaali- ja terveyspalveluiden (jonkinlainen) uudistaminen ja vapauttaminen kilpailulle. Pitkään valmisteltu esitys ei ole vieläkään saavuttanut lopullista muotoaan ja julkisuus on suorastaan pursunnut erilaisia suunnitelmia ja ehdotuksia asioista, jotka eivät ainakaan kaltaiselleni lukiolaisnuorelle sano ensi kuulemalta juuri mitään. Henkilökohtainen budjetti, alueuudistus ja valinnanvapaus ovat monen mielikuvissa sekoittuneet värikkääksi sillisalaatiksi, jonka lopullinen merkitys on jäänyt vähintäänkin epäselväksi. Epäselvyydestä kertoo myös se, etteivät edes vaaleihin valmistautuvat poliitikot tarkalleen tiedä, mistä he valituiksi tullessaan pääsisivät päättämään.
Maakuntavaalit tulevat olemaan suuri haaste kaikille puolueille. Epäselvyyttä selventämään on lähdetty laveilla linjauksilla ja suurilla sloganeilla. Uskaltaisin kuitenkin väittää, ettei näitä vaaleja voiteta yleismaailmallisilla linjauksilla, vaikka ne tavallaan tärkeitä ovatkin, vaan konkretialla. Itse ainakin äänestäisin mieluiten ehdokasta, joka lupaisi toimia esimerkiksi juuri oman terveyskeskukseni parantamiseksi tai maakunnan vanhusten aseman parantamiseksi. Jotakuta, joka turvaisi arkeni palvelut reformien edetessä myrskyn lailla.
Inhimillisyydellä ja arkea parantamalla selviämme näistäkin vaaleista – ja toivottavasti voittajina.
Rasmus Keinänen, Demarinuori Savo-Karjalasta
Kirjoitus on ilmestynyt myös sanomalehti Viikko Pohjois-Karjalassa 12.10.
