Omat opintoni ovat edenneet siihen vaiheeseen, että käynnissä on opettajan pedagogiset opinnot ja takana ensimmäinen opetusharjoittelu. Suoritin harjoittelun Riverian ammattitutkintoon valmentavassa koulutuksessa, johon osallistuu pääasiassa peruskoulun käyneitä nuoria ja maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja elämässään erilaista tukea. Kulunut kuukausi on ollut silmiä avaava: ennaltaehkäiseville tukitoimille on todellista tarvetta, sillä tippuminen yhteiskunnan rattailta voi olla vain hiuskarvan varassa erityisesti masennuksesta tai oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten keskuudessa.
Tutkimukset osoittavat, että yksi tärkeimmistä suojaavista tekijöistä syrjäytymistä vastaan ovat turvalliset aikuissuhteet. Nuori tarvitsee jonkun, joka kuuntelee, auttaa, ymmärtää ja on läsnä. Työkaluksi tarvitsemme mielestäni vahvempaa kulttuuria, jossa läheisistä välittämiseen ollaan valmiita satsaamaan enemmän. Ennen kaikkea nämä erilaisissa elämäntilanteissa kamppailevat nuoret tarvitsevat elämäänsä luotettavia aikuisia sekä kannustavia ja motivoivia onnistumisen kokemuksia.
Kulunut opetusharjoittelu on osoittanut minulle sen, ettei nuorten opiskelu- ja syrjäytymisongelmat johdu laiskuudesta tai halusta olla tekemättä mitään, toisin kuin julkisessa keskustelussa annetaan usein ymmärtää. Tarinat ”yhteiskunnan eläteistä” tuntuvat suorastaan loukkaavilta, sillä moni peruskoulun päättänyt nuori on jo ehtinyt kärsiä esimerkiksi masennuksesta tai oppimisvaikeudesta, lisäksi hänen vanhemmillaan voi olla alkoholiongelmia. Näistä lähtökohdista ponnistaessa ei ole itsestään selvää, että omat voimat riittäisivät hakeutumaan jatkokoulutukseen.
Enemmän vahvoja tukitoimia ja välittäviä aikuisia, vähemmän syyllistämistä ja tuomitsevia sanoja. Näin pidetään kaikki mukana.
Anni Torni
Joensuun Demarinuoret
Kirjoitus on ilmestynyt Viikko Pohjois-Karjalaisessa 8.11.
