Valtiovarainministeriö julkisti äskettäin uusimmat julkisen talouden sopeutusluvut tulevalle neljälle vuodelle: tarve on yhteensä kuusi miljardia euroa (6 000 000 000 €), joista kaksi miljardia koskettaisi kuntataloutta. Laskelmia käytetään myös soon-to-be-pääministeri Juha Sipilän johdolla kasattavan hallitusohjelman pohjana, jossa aiotaan esittää viimeisimpien tietojen valossa jopa 10 miljardin euron sopeutustarvetta.
Pelkästään kuntia koskeva kahden miljardin sopeutustarve tarkoittaisi Hyvinkäälle controller, vs talousjohtaja, vs henkilöstöjohtaja, monitoimi-ihmemies Markus Peevon mukaan jotakuinkin 12 miljoonan euron lovea. Suhteuttamista auttaa tieto siitä, että tänä vuonna kaupunki käyttää toimintansa pyörittämiseen 335 miljoonaa euroa. Vaikka prosentuaalisesti luku ei vaikuta suurelta, on moinen summa toiminnan kannalta aivan valtava hirviö. Ellei valtio vähennä kuntien tehtäviä, mistä säästetään? Kouluruokailusta? Vanhustenhoidosta? Neuvolapalveluista? Säästölistalla on vain huonoja vaihtoehtoja.
Tämän vuoden talousarvion mukaan kaupunki tekee yli 11 miljoonaa euroa alijäämää. Tosin vuoden 2014 talousarviossa ennustettiin seitsemän miljoonaa euroa huonompaa tilikauden tulosta, kuin mitä loppujenlopuksi tilinpäätös näytti. Myös vuosi 2013 päättyi melkein neljä miljoonaa euroa parempaan tulokseen. Täytyy muistaa, että tilikaudet jäivät siltikin reippaasti pakkaselle molempina vuosina. Tämä kertoo vain sen, että talouden täydellinen ennustaminen on liki mahdotonta. Useina vuosina meidät on pelastanut se kuuluisa ja ainutkertainen muutaman miljoonan euron ”joku”.
Tänä vuonna valtuusto tulee käsittelemään jälleen, kuten Pekka Laine kolumnissaan totesi (AP 20.5.), muun muassa kouluverkkosuunnitelmaa, kotihoidon osittaista ulkoistamista sekä Hyvinkää-lisän lakkauttamista. Valtuusto tarvitsee nyt kanttia tehdä päätöksiä isoista asioista. Monet toimialajohtajatkin ovat toistelleet, ettei päätösten siirtäminen jatkuvasti tulevalle vuodelle ole kovin vastuullista talouspolitiikkaa. Taantumuksellisuutta, kuten eräs kokenut valtuustokollega kuvaili nykyistä valtuuston toimintaa, ei tarvita. Tulevaisuutta ei helpota yhtään se, että valtio tulee vähentämään kuntien valtionosuuksia entisestään.
Kertaalleen torpattua kotihoidon ulkoistamisvimmaa kuitenkin ihmettelen. Laskelmien mukaan kaupungin säästö tästä olisi 700 000 euroa. Minulla herää kuitenkin useita kysymyksiä:
1. Miksi omaa toimintaa ei voida tehostaa? Nykyisellään tavoitteena on se, että kotihoidon työntekijä olisi 55 prosenttia työajastaan asiakkaan kanssa. Menevätkö loput 45 prosenttia byrokratian pyörittämiseen? Jos menevät, miten sitä voidaan vähentää? Emmekö voi odottaa siihen asti, että saamme tietää sosiaali- ja terveystoimen virtaviivaistamishankkeen tuloksista?
2. Miten yksityinen yritys on edullisempi, jos sen perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin tuottaa voittoa, eikä tehdä hyväntekeväisyyttä? Otetaanko erotus työntekijöiden palkoista? En usko, että nykyisin julkisella puolellakaan työskentelevät hoitotyöntekijät voivat kirkkain silmin väittää, että heillä olisi jotenkin liian kova palkka.
Palvelujen osto näyttäisi lukujen valossa olevan tie taloudelliseen pelastukseen, ainakin mitä on tulevia taloussuunnitelmia uskominen. Kaupungin toimintakulut tulevat vuoteen 2017 mennessä kasvamaan 14 miljoonalla eurolla. Tämä on tismalleen saman verran, kuin mitä on ennustettu palvelujen ostojen kasvamiseen vuoteen 2017 mennessä.
Jussi Kukkola
Kaupunginvaltuutettu (sd.)
Hyvinkää
Julkaistu Aamupostissa 25.5.2015.
