Vasemmistonuoret ja Demarinuoret painottavat, että eläkejärjestelmän kestävyys on se todellinen sukupolvikysymys. Eläkeiän alarajan nostamisen sijaan järjestöt vaativat toimia työllisyyden parantamiseksi sekä korotuksia työnantajien eläkemaksuihin.
Vasemmistonuoret ja Demarinuoret eivät kannata eläkeiän alarajan nostoa eivätkä siten allekirjoita Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin 8.8. julkaistua kantaa eläkejärjestelmän uudistamisesta.
– EK ja Kokoomus ovat vuosien aikana sinnikkäästi vastustaneet korotuksia työnantajien eläkemaksuihin, vaikka se on järjestelmän kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta välttämätöntä. On irvokasta, että tämän sijaan pyritään ajamaan uudistuksia jotka pakottaisivat työntekijät jäämään töihin yhä pitempään, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson painottaa.
Järjestöt kannattavat nykyisen joustavan eläkeiän säilyttämistä, koska se mahdollistaa yksilölliset ratkaisut ja huomioi, että eri alat ja eri työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden jaksaminen ovat hyvin eriytyneitä.
– Eläkeiän alarajan mekaaninen nosto ei luo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa, eikä huoltosuhdetta pelasteta vaikka eläkeläiset jatkaisivat työntekoa kahdeksankymppisiksi. Keskeinen keino pidentää työuria on panostaa erityisesti 30-44 -vuotiaiden työhyvinvointiin, toteaa Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen.
Työpahoinvoinnin kustannukset ovat Suomessa vuositasolla kymmenen miljardin luokkaa, josta iso osa koostuu ennenaikaisista eläköitymisistä ja työperäisistä sairauksista tai tapaturmista sekä masennuksesta. Ihmisten työssä jaksamisen parantamiseksi on mielenterveyspalvelut saatettava kuntoon pikaisesti ja panostettava työsuojelukoulutuksen sekä työpaikkademokratian lisäämiseen. Johtamiskoulutuksen lisääminen esimiestehtävissä toimiville sekä joustavuuden lisääminen soviteltuun sairauspäivärahaan ovat muita kannattavia keinoja. Pätkätyöläisten työskentelyolosuhteita on parannettava takaamalla samat loma- ja sairauslomaoikeudet sekä työterveyspalvelut kaikille.
