Kun Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta, asiantuntijat arvioivat presidentin ilmoituksen vaikutukset melko pieniksi. Miten se on mahdollista? Koska suurimmat osavaltiot ja kaupungit olivat yhä sitoutuneita ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Kansallisvaltioita ja diplomatiaa tarvitaan suurten kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösopimusten solmiseen. Kuntia ja alueita puolestaan tarvitaan niiden toteuttamiseen. Think globally, act locally.
Näin on myös Atlantin toisella laidalla, koto-Suomessa. Jotta elämä maapallolla voisi jatkua ja ihmiskunta jatkaa unelmiensa tavoittelua, tarvitaan kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa. Eduskunnalta tarvitaan uudenlaista lainsäädäntöä ja valtioneuvostolta tehokasta ja vaikuttavaa toimeenpanoa. Yhtälön yksi tärkeimmistä tekijöistä jää kuitenkin usein mainitsematta. Nimittäin kuntien ympäristöteot.
Kuntien ilmastoteot keskiöön
Suomi ei saavuta ilmastotavoitteitaan ilman kuntien ilmastotekoja. Pohjoismaisen sivistys- ja hyvinvointivaltion vahvimpana lenkkinä juuri kunnat voivat toimillaan tehdä todeksi Pariisin ilmastosopimuksen ja Marinin hallituksen ilmastopolitiikan. Ne eivät vain voi, vaan niiden myös täytyy tehdä se. Tästä meillä on Suomessa loistavia esimerkkejä. Useat suomalaiset kunnat ovat tehneet jo pitkään menestyksekästä työtä ympäristön hyväksi. Kotikenttäetuna mainittakoon Lahti, jonka vuosikymmenten mittainen ympäristötyö palkittiin Euroopan Vihreä Pääkaupunki 2021 -tittelillä. Lahti on puhdistanut pahoin saastuneen Vesijärven, lopettanut kivihiilen polttamisen voimalaitoksissa, on Suomen johtavia cleantech -klustereita ja maan kärkeä kiertotaloudessa.
Puhe ympäristönäkökulmien läpileikkaavuudesta konkretisoituu juuri kunnissa. Ympäristönäkökulmat tulee huomioida kaikessa: päiväkotiruuassa, koulujen ympäristökasvatuksessa, hiili-intensiivisten osakkeiden omistamisessa, kestävän liikkumisen tukemisessa, energian sekä kaukolämmön tuotannossa ja kierrätyksen mahdollistamisessa. Kunnat toimivat ja vaikuttavat ihmisten arjessa. Siksi kokonaisvaltainen ympäristöajattelu kiteytyy juuri niiden toiminnassa.
Konkretiaa ja vauhtia ilmastotekoihin
Miten jo uuden koulun kalusteiden kilpailutuksessa voitaisiin huomioida niiden aikanaan eteen tuleva uusiokäyttö tai kierrätys? Millainen pyörätien rakennusmateriaali olisi kaikkein ympäristöystävällisin? Kuinka kunnan omistamaa metsää tulisi hoitaa järkevimmin hiilinielujen näkökulmasta? Esimerkiksi tällaisiin ja lukuisiin muihin käytännön kysymyksiin kuntien ilmastoteoilla tulisi vastata. Ei ole erikseen ympäristöasioita ja muita.
Maapallon kantokyvyn ja kestävän tulevaisuuden kello on tikittänyt jo vuosikymmeniä. Kunnilta tarvitaan vastuunkantoa ympäristöasioista aiempaa vahvemmin. Tarvitaan jämäköitä ilmastositoumuksia ja kouriintuntuvia tekoja. Tuleva neljän vuoden vaalikausi on viimeinen hetki tehdä enemmän ja nopeammin ympäristömme – ja erityisesti ilmaston – hyväksi. Ilmasto ei tunne kunnan, valtion, maanosan tai hallintokunnan rajoja, vaan on niiden kaikkien yhteinen.
Alkukesän kuntavaaleissa tulee haastaa niin puolueita kuin ehdokkaita ympäristönäkemyksistä. Vastuullinen kuntapäättäjä kantaa vastuuta myös ympäristöstä. Monen ratkaisun avain on kuntapäättäjien taskussa. Älä päästä ehdokasta ja valtuutettua liian helpolla!
Lisätiedot:
Kimi Uosukainen
Demarinuorten 2. varapuheenjohtaja
kimi.uosukainen@demarinuoret.fi
Blogi on osa Demarinuorten kuntavaaliteemojen esittelyä. Lisää meidän teemoista ja kuntavaaliohjelmasta löydät kokonaisuudessaan täältä: https://demarinuoret.fi/kuntavaalit2021/
