Jäin auton alle 10-vuotiaana. Päälleni ajanut autoilija ei huomannut risteyksessä olevaa stop-merkkiä. Olin onnekas ja säästyin vammoitta. Pelkästään pyöräilykypärä halkesi ja pyörä vääntyi käyttökelvottomaksi. Selvisin säikähdyksellä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

Useat vertailut osoittavat Suomen olevan yksi tieliikenneturvallisuuden heikoimmista maista. Liikenneturvallisuuden parantamisen lähtökohtana tulee olla asenteiden myönteinen muutos kaikkien liikenteeseen osallistuvien kohdalla. Liikennesääntöjen helppo saavutettavuus pitäisi olla itsestäänselvyys. Sääntöjen saattaminen kaikkien yleiseen tietouteen tulee nähdä tehokkaana keinona ehkäistä liikenneonnettomuuksia. Helposti ymmärrettävät säännöt tulisi jakaa jokaiseen kotiin ilmaisjakeluna. Sääntöjen kertaus ja niihin tulleiden muutosten huomioiminen lukiessa tulisi nähdä välttämättömänä osana arkea.

Liikenneturvallisuus nousee aiheena esille päivittäin erilaisten onnettomuuksien saattelemana. Ajankohtaisuus on näin ollen mielestäni itsestäänselvyys niin kauan kuin vastaavia uutisia joudumme kohtaamaan.

Neljännen luokan aloittanut serkkuni pyöräilee päivittäin kyläkouluun kapeaa hiekkatietä pitkin. Mikäli hänen koulumatkansa olisi reilut sata metriä pidempi saisi hän kaupungin kustantaman koulukyydin, kuten hän sai alakoulun kolmannelle luokalle asti. Valppaan ja taitavan 10-vuotiaan pyöräilijan turvallisuus ei ole kuitenkaan vain hänen omalla vastuullaan, vaan myös niiden, jotka ajavat samaa reittiä pitkin.

Olisin varmasti itse voinut olla vieläkin tarkkaavaisempi pyöräilijä. Onnettomuuden sattuessa luottamukseni autoilla ajaviin aikuisiin oli kuitenkin varsin suuri. Olinhan itse vasta kolmatta luokkaa käyvä lapsi. Kysymys siitä miten tämän tilanteen olisi voinut estää, on pohtimisen arvoinen.

Liikennevalvonnan välttämättömuus tulee nähdä myönteisenä ja koko yhteiskuntaa hyödyttävänä asiana. Samaan hengenvetoon voitanee todeta, että tieliikenteen valvontaa tulisi tehostaa entisestään.  Nykytekniikan suomat mahdollisuudet tulee erityisesti huomioida valvonnan tehostamisessa.

Syksyn edetessä aamut alkavat olla pimeitä ja huoli erityisesti kouluun matkaavien lasten turvallisuudesta on välttämätön. Minä ja sinä voimme varmistaa heidän turvallinen koulutiensä pyrkimällä tarkkaavaisuuteen liikenteessä.

Annu Komulainen
liittohallituksen jäsen