Demarinuoret on demokraattisten perusoikeuksien puolella. Vaadimme, että kansalaisten oikeus olla äänessä läpi hallituskauden tunnistetaan demokratian perusoikeudeksi laajasti yhteiskunnassa. Poliittinen lakko on tapa osoittaa tyytymättömyyttä, eikä sellaisiin toimiin ryhdytä kevyin perustein.
Työmarkkinatilanteen tulistuessa julkisuudessa on viime viikkoina esiintynyt paljon kriittisiä äänenpainoja poliittisista lakoista. Jyrkimmissä puheenvuoroissa poliittisia työtaistelutoimia on pidetty jopa epädemokraattisina keinoina vaikuttaa poliittisten päättäjien toimintaan, puhumattakaan koko ay-liikkeen kutsumisesta mafiaksi.
“Näkemys on historiaton, sillä poliittisten lakkojen ansioksi voidaan Suomessa lukea niin yleinen äänioikeus kuin 8 tunnin työpäivä. Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisten oikeus mielipiteen ilmaisuun ei lopu lipun pudotessa äänestysuurnaan, vaan jokaisen oikeus osallistua politiikkaan tulee olla erilaisin keinoin mahdollista läpi hallituskauden. Politiikkaa ei tehdä vaalisyklien välillä tyhjiössä”, kommentoi Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka.
“Hallituksen työelämälainsäädäntöä koskevat heikennykset –– tulevat näkymään lähes jokaisen palkansaajan elämässä.”
Työnantajille aiheutuvien taloudellisten menetysten takia poliittisten lakkojen kynnyksen on oltava korkea. On todettava, että Orpon-Purran hallituksen tapa edistää työelämää koskevia uudistuksiaan on täysin poikkeuksellinen: neuvottelupöytä on toistaiseksi haluttu kiertää kaukaa samalla, kun uudistusten sisältö on saneltu suoraan Etelärannasta. Ensi viikolla alkavien poliittisten työtaistelutoimien ensisijainen tavoite on saada muodostettua osapuolten välille edes neuvotteluyhteys.
Kyse ei ole vain pöytätavoista vaan myös ruokalistasta. Hallituksen työelämälainsäädäntöä koskevat heikennykset, kuten määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentäminen ja ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus, tulevat näkymään lähes jokaisen palkansaajan elämässä. On epäselvää, mitä muuta väylää pitkin työntekijät saisivat ilmaistua tyytymättömyyttään etujensa puolustamiseksi. Ei ole lainkaan yksiselitteistä, palvelevatko näin yksipuoliset uudistusaikeet loppuviimeksi edes Orpon-Purran hallituksen työllisyystavoitetta.
“Aiemmin tällä viikolla julkaistussa talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa esitetään perusteltu huoli siitä, ettei hallitus ole huomioinut työllisyystoimissaan työntekijöiden osaamisvajetta ja siitä kumpuavaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Siksi esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei ole perusteltua ennen kuin uusia vaihtoehtoja on esitetty”, paaluttaa Emilia Kangaskolkka.
Työntekijäpuoli ei ole turvautunut poliittisiin lakkoihin vastustaakseen systemaattisesti hallitusta. Poliittisiin työtaistelutoimiin on päätetty lähteä, sillä hallituksen kaavailemat uudistukset ajavat poikkeuksellisen radikaaleja heikennyksiä suomalaisille työntekijöille ja siten myös liittojen jäsenille. Samalla, kun sopimisen kulttuuria yritetään tietoisesti romuttaa, on hyvin hankala hahmottaa, miten oikeus poliittiseen lakkoon olisi jotain muuta kuin demokraattinen perusoikeus.
Lisätietoja:
Emilia Kangaskolkka
puheenjohtaja
Sosialidemokraattiset Nuoret ry
