Tällä viikolla alkaneeseen Pariisin ilmastokokoukseen on ladattu paljon odotuksia. Lukuisista yrityksistä huolimatta kattava ja laillisesti sitova ilmastosopimus on kariutunut kerta toisensa jälkeen aikaisemmissa ilmastokokouksissa. Nyt meillä on viimeinen hetki sellaisen sopimuksen aikaansaamiseksi, joka aidosti hillitsisi kasvihuonekaasupäästöjä ja siten pysäyttäisi ilmastonmuutoksen etenemisen.
Itselläni on kunnia kuulua Tasavallan presidentti Sauli Niinistön johtamaan Suomen valtuuskuntaan. Tehtävämme on osaltaan olla edistämissä sitovan ja kattavan ilmastosopimuksen syntyä.
Lähtökohdat laajan ilmastosopimuksen mahdollistamiseksi ovat hyvät. Jo 176 maailman maata on ilmoittautunut osallistumisestaan kokoukseen ja suurin osa maista on myös tehnyt alustavia kansallisia päästösitoumuksia. Niin monen maan mielenkiinto osallistua kokoukseen kertoo jo itsessään siitä, että on olemassa halukkuutta etsiä ratkaisua aikamme suurimpaan globaaliin ongelmaan.
Hyvästä tahdosta on kuitenkin vielä pitkä matka konkreettiseen sopimukseen. Siksi kaikki on vielä auki neuvotteluissa sopimuksen sisällöistä, sitovuudesta ja aikatauluista lähtien. Valtioiden ilmoittamista omista toimista on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että ilmaston lämpeneminen saadaan kuriin. Pariisissa punnitaankin käytännössä riittääkö maailman päättäjien tahto maapallon pelastamiseen ilmastonmuutokselta.
EU:n ja Suomen tavoitteena on, että Pariisista poistuttaisiin sellaisen laillisesti sitovan ilmastosopimuksen kanssa, jossa kaikki kokouksen osallistujamaat olisivat mukana. Sopimuksen soveltamisen olisi tarkoitus alkaa vuodesta 2020, mutta sitä edeltäisivät kunkin maan valmistelevat toimenpiteet sopimuksen toimeenpanolle. Päämääränä on, että sopimus toteutuessaan estäisi maapallon keskilämpötilan nousun yli kahta astetta korkeammalle.
Aivan erityistä painoarvoa Suomi ja EU ovat asettaneet sopimuksen seurantajärjestelmille. On vaadittu, että päästöjen mittaus-, raportointi- ja todentamisjärjestelmät sovittaisiin sellaisiksi, että niiden avulla pystyttäisiin aidosti seuraamaan sopimuksen toimeenpanoa. Sopimuksen väliaikatarkastelu tapahtuisi viiden vuoden välein.
Henkilökohtaiset odotukseni ilmastokokoukselle ovat suuret ja asetan toivoni siihen, että Pariisista lähdettäisiin vahvan sopimuksen kanssa rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta. Ilokseni myös Euroopan unionin ja Suomen yhteinen tahtotila on vahva tässä asiassa.
On suuri häpeä maailman johtajille, jos emme pystyisi hillitsemään ilmastonmuutosta ja turvaamaan kestävää tulevaisuutta. Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto. Olemme kattavan ja sitovan ilmastosopimuksen velkaa tuleville sukupolville.
Joona Räsänen
Demarinuorten puheenjohtaja
kansanedustaja
