Suurin suomalaista yhteiskuntaa riivaama ongelma on lisääntyvä työttömyys. On taloudellisesti, inhimillisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä, että sadat tuhannet täysin työkykyiset ja –haluiset ihmiset eivät pääse yrityksistään huolimatta työnsyrjään kiinni. Tämä aiheuttaa myös työtätekevälle joukolle entistä suuremmat paineet hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamisesta.
Samalla kun meidän on tehtävä kaikkemme työllisyyden nostamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi on meidän pystyttävä parantamaan myös työelämän laatua. Työelämän laadun parantaminen on tehokkain keino parantaa yritysten tuottavuutta.
Meillä on syntymässä työmarkkinoille ongelma, jossa heikommassa asemassa olevia käytetään sumeilematta hyväksi ja toisaalta ahkerat sekä kyvykkäät ihmiset poltetaan loppuun liialla työllä tai kohtuuttomilla vaatimuksilla. Työelämän oikeudenmukaisuus ja reiluuden tunne on avainasemassa työssä jaksamisessa ja työurien pidentämisessä. Vaadittaessa enemmän työntekoa on meidän annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua työhön, tehdä työtä reiluilla työehdoilla sekä yhdistää työtä ja perhe-elämää entistä paremmin.
Nuorten arjessa työelämään liittyy liikaa epävarmuustekijöitä. Oman tulevaisuuden suunnittelu on hankalaa, mikäli työpaikasta ei ole tietoa, työtunteja tulee satunnaisesti, pätkätyökulttuuri vaivaa ja liian usein maksetaan jopa työehtosopimusten vastaista palkkaa. Näihin asioihin pitää seuraavalla vaalikaudella saada muutos.
Nuorisotakuu on sosialidemokraattien luomus ja siitä kannattaa olla ylpeä. Se on antanut tukea valtavalle joukolle ja uskallan väittää, että nuorten työllisyystilanne olisi vieläkin huonompi ilman nuorisotakuuta. Nuorisotakuuta on kehitettävä siten, että pystymme varmistamaan ensimmäisen työpaikan jokaiselle nuorelle. Keinoja kyllä löytyy, kysymys on enemmän tahdosta. Ensimmäinen työpaikka ylläpitää työmarkkinakelpoisuutta, kohottaa itsetuntoa ja helpottaa siirtymistä eteenpäin työelämässä.
Me kaikki ansaitsemme reilun työelämän, jossa yhteisesti sovituista asioista pidetään kiinni. Siksi meidän on syytä lainsäädännöllä kieltää varsinkin nuoria vaivaavat nolla-työsopimukset sekä tehdä alipalkkauksesta rangaistavaa. Nolla-sopimukset ja alipalkkaus synnyttävät epätervettä kilpailuetua rehellisen ja epärehellisen työnantajan välille, mistä hyötyy ainoastaan rikolliseen toimintaan syyllistävä taho. Työnantajapuolen luulisi olevan samaa mieltä, sillä eikö heidän pitäisi ajaa rehellisten toimijoiden asiaa?
Toivon, että nämä asiat nousevat meillä sosialidemokraateilla vahvasti ja selkeästi esiin tulevissa vaalikeskusteluissa. Reilumman työelämän aikaansaaminen vaatii meidän kaikkien panosta.
Kolumni julkaistu Demokraatissa 19.11.
