1.7.2013. astuu voimaan Suomen historiassa ensimmäinen laki vanhusten palveluista, joka turvaa vanhusten oikeudet hyvään hoitoon ja arvokkaaseen kohteluun. Kyse on siis vanhuspalvelulaista.

Tässä äärettömän tärkeässä laissa on lyhyesti kysymys siitä, että iäkkäät ihmiset saisivat yksilöllistä, tarpeittensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti asumismuodosta ja vanhuksen iästä riippumatta. Oikeaan ja oikeudenmukaiseen suuntaan ollaan menossa. Myös kotiin vietävät palvelut ja kotona asumisen tukeminen ovat ensisijaisia sekä se, että iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Vanhuspalvelulain myötä vanhusneuvostot tulevat pakollisiksi joka kuntaan. Vanhusneuvosto tarkoittaa toimielintä, joka otetaan mukaan ikääntynyttä väestöä koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Vanhusneuvostolla tulee toivottavasti olemaan suuri neuvoa-antava rooli kunnan päätöksenteossa.

Nuorisolain 8 § velvoittaa, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Tätä edunvalvontatointa hoitaa toimielin, jonka yleisnimityksenä käytetään nuorisovaltuustoa. Meillä Hyvinkäällä nuorten edunvalvojana toimii nuorisoparlamentti, joka on tehnyt upeaa työtä hyvinkääläisten nuorten hyväksi. Parlamentti on viime vuosina otettu hienosti mukaan päätöksentekoon ja hyvinkääläisillä nuorilla on ollut aito mahdollisuus päästä vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Tästä on kiittäminen niin poliitikkoja, kuin virkamieskuntaakin.

Siltikin on mielestäni hieman epäoikeudenmukaista, että nuorisovaltuustoja ei olla vielä kirjattu lakiin. Esimerkiksi Turussa ei nuorten kuulemis- ja edunvalvontaelintä vielä ole. Yli 18-vuotiaat voivat toki lähteä ehdokkaiksi erilaisiin vaaleihin ja vaikuttaa näin päätöksentekoon. Sitä alaikäinen nuori ei voi tehdä. Myös kynnys ottaa yhteyttä päättäjään on nuorella paljon suurempi kuin täysi-ikäisellä aikuisella.

Nuori tarvitsee mahdollisuuden päästä mukaan matalan kynnyksen päätöksentekoon, joka tapahtuu esimerkiksi nuorisovaltuustojen sekä toimivien oppilaskuntien kautta. Näin opitaan muun muassa aktiivista kansalaisuutta ja asioihin vaikuttamista, jota tämä passiiviseen suuntaan kallistuva yhteiskuntamme tarvitsee.

Jussi Kukkola
Uudenmaan Demarinuorten varapuheenjohtaja, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu