Opiskelijat ovat matalimman sosiaaliturvan saava ryhmä ja elävät laskennallisesti köyhyysrajan alapuolella. Mikäli suomalaisille halutaan taata tasavertainen mahdollisuus kouluttautua, opintotuki on pidettävä opintorahapainotteisena ja sidottava indeksiin. Indeksiin sitominen oli myös esityksenä hallituksen 1.3. valmistuneessa opintotukiselvityksessä. Porvarihallituksen ensimmäisiä tekoja vaalikauden alussa 2015 oli opintotuen indeksisidonnaisuuden purkaminen. Eihän se ehtinytkään olla indeksissä kuin alle kaksi vuotta.
Pitkässä juoksussa opintotuesta on hallituksen mukaan ”pakko” leikata 150 miljoonaa euroa, sillä ajat ovat niin tiukat ja haastavat. Näistä tiukoista ja haastavista ajoista huolimatta esimerkiksi autoveron alentamiseen löytyi kyllä 200 miljoonaa euroa noin vain. Lähtökohtaisesti jonkun veron alentaminen saattaa kuulostaa hienolta, mutta valitettavasti autoveron alentaminen hellii pitkälti yli 90 000 euroa maksavien hybridien ostajia.
Mikäli opintotuen selvityspaperi hyväksyttäisiin suoralta kädeltä, tietäisi se monelle opiskelijalle jääkylmää kyytiä. Opintorahaa leikattaisiin lähes 90 euroa kuukaudelta ja samalla tukikuukausien määrää vähennettäisiin. Opintolainan osuutta nostettaisiin 400 eurosta noin 650 euroon kuukaudessa, mutta opintolainahyvitystä laskettaisiin 40 prosentista 30 prosenttiin. Asumislisää ei sentään leikata, vaan se pysyisi nykyisellä tasolla. Se tosin tässä konkurssissa ei paljoa lämmitä.
Opintolainan ottaminen on tutkitusti yhteydessä opiskelijan sosioekonomiseen taustaan ja kaikki eivät halua sitä ottaa epävarman työllistymisen ja pirstaleisten uraputkien takia. Korkeakoulututkinto ei automaattisesti takaa korkeatuloista työpaikkaa, joten korkeasti kouluttautuneena esimerkiksi parin tonnin kuukausipalkka ei kauheasti kannusta ottamaan 20 000 euron opintolainaa.
Korkeakouluissa on käyty tai parhaillaan käydään massiivisia yhteistoimintaneuvotteluita. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa vähennystarve päättyneissä yt-neuvotteluissa on 980 henkilöä. Yliopiston arvion mukaan 570 työntekijää joudutaan irtisanomaan. Jatkuva huoli rahoituksen riittävyydestä on jo nyt heikentänyt korkeakouluissa opetuksen laatua.
Pieni Suomi menestyy maailmalla vain osaamisesta. Me emme pärjää ilman, että koulutukseen satsataan. Nyt osaamistamme leikataan tuntuvasti koulutussäästöillä. Eikö hallitus todellakaan näe osaamista ja koulutusta Suomen suurimpana kilpailukykytekijänä?
Jussi Kukkola
Opiskelija, kaupunginvaltuutettu
Hyvinkään Demarinuorten puheenjohtaja
