Juuri nyt on meneillään Suomen eläkejärjestelmän uudistus. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat tällä hetkellä uudistuksen sisällöistä, ja valmista pitäisi tulla syksyyn mennessä. Sen jälkeen kolmikantamenettelyn mukaisesti alkaa lainsäädäntöprosessi ja poliittinen päätöksenteko työmarkkinaosapuolien esityksen mukaisesti. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Monet nuoret kuitenkin viittaavat kintaalla eläkeasioille ja ne eivät herätä juuri ollenkaan kiinnostusta suuressa joukossa nuoria. Pitäisikö eläkeasioiden kuitenkin kiinnostaa myös nuoria?

Eläkeuudistus kulminoituu kolmeen eri kokonaisuuteen: pidemmät työurat, riittävät eläkkeet ja kestävä rahoitus. Kestävä eläkejärjestelmä muodostuu eläke-etuuksien, eläkemaksujen ja sijoitustuottojen sopivasta yhdistelmästä. Näitä asioita oikein asettelemalla voidaan turvata nuorille tärkein asia eli sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että eläkelupaus pitää myös tuleville sukupolville. Myös nuorten tulee saada eläkettä ja sen tason tulee olla riittävä.

Nuorten näkökulmasta ehdottomasti tärkein kokonaisuus eläkeneuvotteluissa on kestävä rahoitus. Kestävän rahoituksen kulmakivi on eläkemaksujen riittävä taso. Tällä hetkellä työntekijöiden ja työantajien maksaman eläkemaksun taso on liian alhaalla. Järjestelmässä on siis pieni maksuvaje, mikä ei pidemmän päälle ole hyvä asia. Eläkemaksut tulisikin välittömästi nostaa Eläketurvakeskuksen laskemalle kestävälle tasolle. Samalla tulisi sopia pitkällä aikajänteellä ja sitovasti eläkemaksujen tasosta. Niin tärkeä asia kuin eläkemaksut eivät saa olla muutaman vuoden välein työmarkkinaosapuolten pelinappulana jonkun muun asian yhteydessä.

Kestävän rahoituksen toinen iso kulmakivi on eläkevarojen rahastointi. Nyt meillä on rahastoituna eläkevaroja noin 165 miljardia euroa. Rahastoista tai tarkemmin niiden koroista maksetaan osa ihmisten eläkkeistä. Näin on tarkoituskin olla, koska eläkerahastot on tarkoitettu myös eläkkeiden maksuun. Kunhan vain rahastoja ei syödä liikaa tai liian nopeasti. Eläkerahastojen riittävän suuresta koosta, tehokkaasta hallinnoinnista, eettisestä sijoittamisesta ja hyvistä sijoitustuotoista on pidettävä huolta. Eläkerahastojen päätöksenteko tulee pitää työntekijöiden ja työnantajien käsissä, koska ne rahat eivät ole tarkoitettu valtion talouden hoitoon vaan eläkkeiden maksuun.

Nostamalla eläkemaksut kestävälle tasolle ja varmistamalla eläkerahastoinnin toimivuuden turvaamme riittävät eläke-etuudet myös tuleville sukupolville.

Muitakin nuorille tärkeitä asioita liittyy eläkejärjestelmän uudistukseen. Uudistuksen yhteydessä olisi hyvä tasoittaa eläkekarttumat koko työuran ajalle ja luopua nykyisestä superkarttumasta työuran loppupuolella. Näin eläkettä kertyisi saman verran jokaiselle koko työuran ajalta. Nuorten kannalta tilannetta parantaisi myös se, että eläkepalkka laskettaisiin koko palkkasummasta. Enää ei siis vähennettäisi työeläkemaksuja palkasta ja laskettaisi siitä eläkettä.

Erittäin tärkeää on myös aidosti pidentää ihmisten työuria. Elinajanodotteiden noustessa osa pidentyvästä elinajasta on käytettävä työntekoon. Muuten eläkejärjestelmän kestävyys ja koko hyvinvointivaltion rahoitus voi vaarantua. Työurien pidentämisen kannalta on myös tärkeää säilyttää osa-aikaisen eläkkeen mahdollisuus tulevaisuudessakin ja kehittää työelämän joustoja sekä työhyvinvointia.

Lopuksi totean, että vastaukseni ensimmäisessä kappaleessa esitettyyn kysymykseen on kyllä. Ehdottomasti eläkeasioiden pitäisi kiinnostaa myös nuoria. Demarinuorten liittokokouskin otti vahvasti kantaa eläkeasioihin ja erityisesti sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta on nimenomaan nuorten pidettävä ääntä ja huolehdittava sen toteutumisesta eläkeuudistuksessa. Yhdessä myös nuorten ääni saadaan kuuluviin ja eläkelupaus saadaan pitämään yli sukupolvien!

Mikko Valtonen
Liittohallituksen jäsen