Tämän kuulee usein perusteluna siihen, miksi puolueisiin liittyy vähemmän nuoria kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Väärin. Nuoret ovat aktiivisempia ja kiinnostuneempia kuin koskaan, mutta eivät puoluepolitiikassa. Greenpeace ja Amnesty houkuttaa, mutta ei SDP eivätkä muutkaan puolueet. Talouselämän kielikuvilla syytetään usein asiakkaita eli nuoria, vaikka pitäisi keskittyä tuotteeseen ja yritykseen.
Sosialidemokratia on arvoihin perustuva kansanliike. Suurin osa suomalaisista allekirjoittaa arvoina vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon. Itse tuotteessa ei siis ole vikaa ja sille on edelleen kysyntää. Sosialidemokratia on demokratiassa elintarvikkeeseen verrattava tuote: aina tarpeellinen, mutta ajassa muuttuva.
Jos tuotteelle on kysyntää, niin vika löytyy joko viestinnästä, markkinoinnista tai käytettävyydestä. Kenties kaikista. Osaamme tehdä some-kampanjoita, infopaketteja, esitteitä ja hauskoja markkinointituotteita. Ne toimivatkin hyvin vaalikampanjoissa, mutta jäsenrekrytoinnissa tärkein väline on ihminen.
Motiivit poliittiseen toimintaan lähtemiseen ovat erilaisia. Yksi haluaa vaikuttaa johonkin tiettyyn asiaan, yhdellä se on perinnöllistä, yksi kaipaa yhteisöllisyyttä ja yksi haluaa parantaa maailman. Syy selviää vain kysymällä ja sen selvittyä pystyy kartoittamaan, mikä polku on kullekin oikea.
Toisaalta niin puolueella kuin nuorisoliitollakin on ongelmia käytettävyydessä. Järjestörakenne on monimutkainen ja raskas. On aluejärjestöjen hallituksia, piirihallituksia ja liittohallitusta, on osastoja, jaostoja ja työryhmiä. Toisaalta eri toimielimet voivat olla myös rikkaus ja parhaimmillaan ne tarjoavat useampia kanavia vaikuttaa. Se kuitenkin edellyttää, että niiden tehtävät ovat selkeitä ja helposti ymmärrettävissä.
Oli syy politiikasta tai sosialidemokratiasta kiinnostumiseen mikä tahansa, parhaiten siihen vastataan demokratialla ja antamalla tilaisuus vaikuttaa. Jäsenäänestyksiä puolueessa epäröidään usein niiden suuren hintalapun takia: suurella osalla jäsenistä ei ole sähköpostia tai verkkopankkitunnuksia ja postiäänestys vaatii paljon taloudellisia- ja henkilöresursseja. Nuorisoliiton jäseniltä sen sijaan löytyy välineet ja taidot sähköiseen äänestämiseen ja Demarinuorten tulisikin pilotoida ja luoda entistä osallistavampaa ja demokraattisempaa päätöksentekoa. Kuunteleminen, opastaminen, toveruus, osallistaminen, vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen ja aktiivinen toiminta; siinä välineet onnistuneeseen jäsenhankintaan.
Sara Etola, Uudenmaan Demarinuorten liittohallitusehdokas, Lahti
