Työuupumus ja mielenterveyden oireilu yleistyvät yhä niin että niistä voidaan puhua lähes
kansantautina. Työuupumuksesta toipuminen ja paluu työelämään on pitkä ja vaikea
prosessi. Toimeentulon turvaaminen aiheuttaa monilla huolia toipumisen aikana.
Ehdotamme sairauspäivärahakäytäntöihin muutosta, jolla turvataan toimeentulo
työuupumuksesta aiheutuvan sairausloman aikana.

Kiireiset työpäivät, ylimitoitettu työmäärä ja epävarmuus osaamisen riittävyydestä sekä
työelämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat lisäävät työn kuormittavuutta ja
heikentävät työtehoa ja työhyvinvointia. Tilanne näkyi jo ennen koronapandemiaa
muutoksina Tilastokeskuksen työolotutkimuksien tuloksissa: vuonna 2018 jopa 43 prosenttia
palkansaajista kertoi, että kokee työmäärän uhkaavan kasvaa yli oman sietokykynsä.
Nousua vuoden 2013 tuloksiin verrattuna oli hälyttävän paljon, 16 prosenttia.

Koronapandemia on tuonut lisää kuormitustekijöitä, jotka merkitsevät haasteita erityisesti
uupumisriskissä oleville. Esimerkiksi epävarmuus tulevaisuuden työllisyysmahdollisuuksista
sekä rajoitusten takia vähentyneet virkistäytymismahdollisuudet ovat olleet kuormittavia.
Työterveyslaitoksen mukaan vuoden 2020 aikana työhyvinvointi on heikentynyt ja
työuupumus on lisääntynyt erityisesti nuorten joukossa.

Kela pitää työuupumusta lähtökohtaisesti työpaikalla hoidettavana ongelmana ja
työuupumus-diagnoosi ei tämän vuoksi oikeuta Kelan sairauspäivärahaan. Monet
työnantajat vetoavat Kelan linjaan, eivätkä välttämättä maksa uupuneelle palkkaa poissaolon
ajalta, mikä nostaa kynnystä hoitaa uupumusta tarvittavissa määrin. Sairausloman aikaisen
toimeentulon turvaamiseksi työuupumus luokitellaan usein muilla diagnooseilla esimerkiksi
mielenterveysongelmiksi tai mielenterveyden häiriöiksi. Diagnosoinnin epäjohdonmukaisuus
johtaa siihen, ettei työuupumuksen yleisyydestä ja sen kaikista vaikutuksista voida koota
tilastoja tai seurata tilanteen muuttumista. Kun terveysalan ammattilaiset eivät voi luokitella
työuupumusta diagnoosiksi, todelliset uupumukseen johtaneet syyt saattavat jäädä
ratkaisematta ja oikeat tukemisen keinot jäädä vähiin.

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt nostavat esiin, että työuupumusta pitää hoitaa nimenomaan
työstä johtuvana uupumuksena, eikä naamioida sitä mielenterveysongelmaksi.
Työuupumuksen perimmäiset syyt tulee ratkaista työpaikoilla sekä muokkaamalla yksilön
työnkuvaa ja työoloja että korjaamalla työyhteisötasolla olevia ongelmia, kuten työn
organisointia ja johtamisen käytäntöjä. Molemmat tasot ovat tärkeitä tulevaisuuden
hyvinvoinnin edistämiseksi. Samalla on turvattava uupuneen toimeentulo toipumisen ajalta.
Työuupumuksen toteamisen pitää siksi olla riittävä peruste Kelan sairauspäivärahan
maksamiseksi. Kun huoli toimeentulosta väistyy, yksilö voi keskittyä työkykyiseksi
toipumiseen. Työkyvyn palauttaminen vaatii muutoksia myös työpaikalla.

– Työntekijän toipumista työkuntoon edistäisi varmuus toimeentulosta myös sairausloman
aikana. Kehysriihessä hallituksen pitää tehdä kauaskantoinen ratkaisu paremman työelämän
puolesta muuttamalla työuupumusdiagnoosiin liittyvää sairauspäiväraha, korostaa Akavan
opiskelijoiden puheenjohtaja Veera Nyfors.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Akavan opiskelijat, Demarinuoret, KD-nuoret, Keskustaopiskelijat, Kokoomusnuoret, Kokoomusopiskelijat, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, RKP-nuoret, Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK, Suomen Ammattiin opiskelevien Liitto – SAKKI, STTK-Opiskelijat, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen nuorisovaltuustojen Liitto, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat ja Vihreät nuoret.

Kannanotto on käytettävissä pdf-tiedostona täältä.

Lisätiedot

Veera Nyfors
veera.nyfors@akava.fi, 040 511 9370
puheenjohtaja, Akavan opiskelijat

Pinja Perholehto
pinja.perholehto@demarinuoret.fi, 0400 596 521
puheenjohtaja, Demarinuoret