Tänään alkoi Allianssin toista kertaa järjestämä valtakunnallinen nuorten Politiikkaviikko. Sen tavoitteena on kannustaa nuoria tutustumaan politiikkaan, osallistua vaikuttamiseen ja tuoda politiikkaa yläkouluihin, toiselle asteelle, nuorten vaikuttajaryhmille sekä nuorten harraste- ja vapaa-ajan toimintaan. Tavoite onkin hyvä.
Moni vanhempiemme tai isovanhempiemme ikäinen ihminen muistelee yhä 1960- ja 1970-lukujen aktiivista opiskelijatoimintaa. Oli teinikuntia, Vanhan ylioppilastalon valtausta ja puoluepoliittinen toiminta eli huippuvuosiaan. Politiikka näkyi ja kuului kaikkialla. Monen mielestä se meni liian pitkälle, puhutaan myös ylipolitisoitumisesta.
Tätä on pohtinut* myös pitkäaikainen Keskusta-vaikuttaja ja entinen puoluesihteeri Timo Laaninen, joka toimi nuoruudessaan myös Teiniliitossa.
“Tämän päivän hyvin alhaisista äänestysprosenteista saamme myös vähän kiittää sitä, että kouluissa on ollut niin allerginen suhtautuminen politiikkaan ja varsinkin puoluepolitiikkaan montakymmentä vuotta. Sen me nyt saimme aikaan ja sitä meidän pitäisi vähän hävetä.”
Tässä kysymyksessä ollaan asian ytimessä. Mitään mieltä ei ole etsiä syyllisiä, mutta olisi jo korkea aika tuoda politiikka jälleen kouluihin. On vaikea nähdä, miksi nuoret kiinnostuisivat politiikasta, jos sitä kuvataan pääasiassa instituutioiden ja rakenteiden kautta, kun politiikka on niiden lisäksi puolueita, ideologioita ja ihmisiä. Sen vuoksi Politiikkaviikko on niin tärkeä konsepti ja toivon, että siitä seuraa se, että poliittiset toimijat pääsisivät kouluihin laajasti käymään keskusteluja yhteiskunnallisista asioista nuorten kanssa.
Nuorten äänestysaktiivisuudesta on kannettu pitkään huolta. Syystäkin, koska esimerkiksi vuoden 2014 eurovaaleissa nuorten äänestysprosentti oli 10 ja kaikissa muissakin vaaleissa selkeästi muita ikäryhmiä matalampi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö nuoria kiinnostaisi politiikka. Viimeisimmästä Nuorisobarometrista** nähdään, että nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on ennätystasolla, asenteet demokratiaa kohtaan ovat myönteisiä ja politiikkaan välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on 8 %:a, mikä on pienempi kertaakaan aiemmin yli 20 vuoden aikana.
On päivänselvää, että nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin kannattaa panostaa. Siihen tarvitaan nuoria kiinnostavien vaikuttamiskanavien, kuten kansalaisaloitejärjestelmän kehittämistä, mutta myös sitä, että nuoret pääsevät opiskeluympäristössä kohtaamaan poliittisia toimijoita. Politiikka on paitsi instituutioita, myös arvovalintoja, ideologioita ja ihmisiä. Näihin kaikkiin nuorten olisi syytä päästä tutustumaan.
Se voi tarkoittaa vaikka sitä, että yläasteet ja toisen asteen oppilaitokset kutsuvat itse poliittisia vaikuttajia esittelemään toimintaansa ja ideologiaansa, järjestävät keskusteluja ajankohtaisista asioista tai pyytävät vaikka yhteiskuntaopin tunnille puhumaan. Tätä voi tehdä muulloinkin kuin kerran vuodessa Politiikkaviikolla.
Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja
Lisätiedot:
+358400765002
mikkel.nakkalajarvi@demarinuoret.fi
*Teiniliiton nousu ja tuho -dokumentti, kohdasta 27.32 eteenpäin.
Yle Areena: https://areena.yle.fi/1-50149274
**Nuorisobarometri on vuosittain julkaistava nuorten arvoja ja asenteita mittaava tutkimus.
Nuorisobarometri 2018: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri-2018-nuorten-politiikkakiinnostus-on-ennatystasolla/
