Suomen monimutkainen ja monelta osin vanhanaikainen sosiaaliturva kaipaa uudistamista. 1.1.2019 käyttöön tuleva kansallinen tulorekisteri mahdollistaa aidosti järjestelmää automatisoivan ja modernisoivan uudistuksen. Poliitikkojen ja puolueiden pitäisikin nyt aktivoitua keskustelemaan sosiaaliturvasta ja esittelemään omia vaihtoehtojaan, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuus ottaa eduskuntavaaleissa kantaa asiaan.
Nyt uhkana on, että keskustelu kilpistyy väittelyyn sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Tässä keskustelussa vaihtoehtoina ovat voimakkaasti työttömiä kurittava ajattelu, kuten hallituksen ajama ns. aktiivimalli, ja puhdas perustulo, jossa ihmiseltä ei edellytetä minkäänlaista aktiivisuutta. Muitakin ja selvästi parempia vaihtoehtoja on.
Mielestäni on selvää, että aktiivisuuteen kannustaminen on fiksua politiikkaa. Sen edellytyksenä on aito mahdollisuus työllistyä tai päästä koulutukseen sekä toimivat ja yksilölliset palvelut, jossa ihmisille pyritään aidosti löytämään työllistymistä ja hyvinvointia edistävää tekemistä. Tarvitaan siis nykyistä huomattavasti aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa. Ei ole oikeudenmukaista rangaista työttömiä kovalla patistelulinjalla, jos työpaikkoja, opiskelumahdollisuuksia, harjoittelumahdollisuuksia tai muuta työllistymistä edistävää toimintaa ei ole saatavilla.
Täysin vastikkeettomaan malliin menemisellä voisi olla jopa kohtalokkaita seurauksia. Tutkimukset osoittavat vahvasti, että pienimuotoinen työskentely voi auttaa työllistymään pidempiaikaisesti myöhemmin ja koulutus parantaa työmarkkinavalmiuksia. On selvää, että yhteiskunnan on kannustettava aktiivisuuteen ja pidettävä huoli siitä, että työllistymistä edistävien palvelujen piiriin pääsevät ne ihmiset, jotka tukea tarvitsevat. Perustulo, joka myönnetään automaattisesti kaikille, ei kannusta mihinkään ja pahimmillaan syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnasta.
Sosiaaliturvan uudistamista on katsottava uudesta kulmasta. Tähän Demarinuoret tarjoaa malliksi Yleisturvaa, jossa nykyinen sosiaaliturvan tilkkutäkki yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi joka kattaa kohtuullisen vähimmäiskulutuksen ja asumiskulut. Yleisturva on askel digitaaliseen yhteiskuntaan ja hyödyntää tulossa olevaa kansallista tulorekisteriä automatisoimalla järjestelmän. Yleisturvan viimesijainen toimeentuloturva taataan automaattisesti, kun sille on tarve.
Yleisturva tekee järjestelmästä yksinkertaisemman ihmiselle ja automatisoi maksatusta, mutta kannustaa myös aktiivisuuteen. Mallissa korkeamman tuen saaminen edellyttää aktiivista työnhakua. Aktiivinen työnhaku pitää sisällään työvoimakoulutukseen osallistumisen, työhakemusten lähettämisen ja vaatimuksen siitä, että tarjottu työpaikka on otettava vastaan. Yleisturva on myös kiinteästi yhteydessä työllistymistä parantaviin palveluihin ja kolmen kuukauden välein on käytävä haastatteluissa, joissa pyritään edistämään henkilön työllistymistä. Jos henkilö kieltäytyy aktivoinnista ilman hyväksyttävää perustelua, kiristetään työn vastaanottamisvelvoitetta.
Käynnissä oleva perustulokokeilu sekä perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke (TOIMI) ovat sinänsä hyödyllisiä, mutta sosiaaliturvan iso uudistustyö jää seuraavalle hallitukselle. Demarinuorten Yleisturva on vastikkeellinen, syyperusteinen ja tarveharkintaisuuden huomioon ottava, mutta kuitenkin yksinkertainen järjestelmä. Mikään osa järjestelmää ei ole passivoiva tai jätä ihmistä yksin.
Nyt olisi kaikilla puolueilla korkea aika ottaa kynttilä vakan alta ja kertoa mitä haluaisivat Suomen sosiaaliturvajärjestelmälle tehtävän. Pelkkä retorinen kikkailu ei järjestelmän ongelmia ratkaise.
Mikkel Näkkäläjärvi
Demarinuorten puheenjohtaja
Lisätiedot:
+358400765002
mikkel.nakkalajarvi@demarinuoret.fi
