Suomessa kannabiksen käyttö kasvaa jatkuvasti: yhä useampi suomalainen on joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista. Käytöstä satunnaiset kokeilut ovat kuitenkin selvästi laajempi osuus kuin säännöllinen tai jopa päivittäinen käyttö. Kannabiskokeilujen yleistyessä on harmillista, kuinka yhdestäkin kerrasta voi koitua nuorelle kohtuuttomia seurauksia – oli kyseessä sitten esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan saaminen tai harrastukset. Nuori saa päihderikollisen leiman nopeasti, jos jää kiinni käytöstä. Vuoden 2014 Huumekyselyn mukaan 25–34 -vuotiaista naisista 32 % ja miehistä 44 % oli kokeillut kannabista. Nykyinen lainsäädäntö – yhteiskuntaa unohtamatta – määrittelee heidät huonolle tielle päätyneiksi rikollisiksi, joihin valinta vaikuttaa pitkään.
Viikonloppuna kolme isoa eduskuntapuoluetta kokoontuivat puoluekokouksiinsa. Keskustanuoret vaativat keskustalta aloitteellaan avointa keskustelua päihdepolitiikasta – aloite kaatui salissa. Kokoomuksen puoluekokoukselle tehtiin aloite kannabiksen dekriminalisoinnista, mutta sekään ei saanut suosiota. Ei ole vaikea huomata, kuinka tutkimustietoon perustuvakin keskustelu saa monesti aiheensa varjolla ikävän leiman, mikä vain pyyhkii ongelmia maton alle. Pieniä valonpilkahduksia puoluekokousviikonlopussa oli: vasemmistoliitto päätyi kannattamaan linjaa, jolla kriminaalipolitiikan sijaan päihdeongelmien hoidossa suositaan sosiaalipoliittista lähestymistapaa.
Päihteiden käyttö ei tule loppumaan, mutta monille asioille on tehtävissä jotain. Päihdevalistusta tulee uudistaa ja parantaa pois pelottelusta kohti tutkimustietoon perustuvaa neuvontaa. Laittomuus ei estä käyttöä ja kieltolait ovat vain työntävät asiaa pois näkyviltä. Alkoholin kieltolain aikana viinaa keitettiin ja nautittiin pimeästi, ja ongelmat eivät kadonneet. Nykyiselläkin lainsäädännöllä huumeidenkäyttö vain yleistyy, ja mahdollisiin päihdeongelmiin ei haeta hoitoa huumausaineita ympäröivän stigman, rikollisen leiman sekä seurausten pelon takia.
Kannabiksen ja muiden päihteiden ongelmakäyttö jatkuu, kun hoitoon hakeutuminen antaa leiman. Esimerkiksi Portugali dekriminalisoi huumeiden viihdekäytön sekä pienen määrän hallussapidon jo vuonna 2001. Myös yhteiskunnan asenteet muuttuvat lainsäädäntöä päivittämällä. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että päihteiden ongelmakäyttöön pystytään puuttumaan paremmin, kun hoitoon voi hakeutua ilman leimautumisen pelkoa. Dekriminalisointi vähentäisi myös meillä niin terveydellisiä kuin inhimillisiä haittoja nostamatta huumeiden käyttöä.
Suomessa tulisi siirtyä malliin, jossa kannabiksen käyttö ja sen hallussapito dekriminalisoidaan. Myös muiden huumausaineiden dekriminalisoinnista ja käyttöhuoneista pitäisi tehdä laajamittainen selvitys – meidän tulee kaikissa tilanteissa edistää humaania päihdepolitiikkaa. Toivottavasti useampi ymmärtäisi, että sosiaali- ja terveysongelmia ei hoideta hyvin kriminaalipolitiikan keinoin, ja näyttäisi lain uudistamiselle vihreää valoa.
Jutta Vihonen
Liittohallituksen jäsen
Valtteri Kankaristo
Liittohallituksen jäsen
