Suomalainen yhteiskunta on kilpailukykyinen ja pärjää hyvin suhteessa muihin maihin. Esimerkiksi World Economic Forumin mukaan olemme kolmanneksi parhaalla tasolla maailmassa. Menestyksen avaimena on hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaisiin palveluihin ja itsensä kehittämiseen.
Tuottavuuden pysähtyminen ja vanhat rakenteet kuitenkin rasittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan isoja ratkaisuja. Päättäjillä on vastuu siitä, että Suomea kehitetään kestävästi ja palvelutaso säilyy laadukkaana myös tuleville sukupolville. Tätä ei saavuteta käymällä päätöntä kilpajuoksua.
Maan hallitus kokoontuu tällä viikolla kehysriiheensä tekemään päätöksiä, jotka heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Nyt ei ole aika painaa paniikkinappulaa ja lähteä mukaan illuusioon, jossa voittajana pidetään eniten leikkaavaa poliitikkoa. Päämäärättömien leikkausten sijaan tarvitaan kestäviä rakenneuudistuksia ja panostuksia uusien työpaikkojen luomiseen. Hallituksen on edettävä päättäväisesti ja saatava aikaan näitä tavoitteita tukevia päätöksiä.
Hallitusohjelman tavoitteet kunta- ja SOTE-uudistuksista on saatava selkeys ja ne on vietävä maaliin. Hyvinvointiyhteiskunta vaatii kestävämmät rakenteet pysyäkseen toimivana. Hyvin järjestetyt laadukkaat palvelut tuovat tehokkuutta pitkällä aikavälillä mutta vain jos niihin nyt sijoitetaan tarvittavat resurssit.
Rakenneuudistusten lisäksi hallitus joutuu tekemään huomattavia talous- ja työllisyyspoliittisia linjauksia. Suomalainen kokonaisveroaste on pohjoismaiden pienimpiä samalla kun väestö vanhenee muita nopeammin. Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää laajaa veropohjaa ja korkeampaa kokonaisveroastetta vastineeksi kattavista ja laadukkaista palveluista. Asiaa on lähdettävä korjaamaan jo tässä kehysriihessä esimerkiksi korottamalla suurimpia ansio-, pääoma- ja eläketulojen veroja sekä poistamalla tulopohjaa rapauttavia vähennyksiä ja verovapauksia. Muutoin sysäämme nämäkin ratkaisut tuleville polville.
Työllisyyspolitiikassa hallituksen painopisteenä on oikeutetusti ollut nuorten työllisyyden edistäminen. Hallituksen ei tule lähteä mukaan nuorten palkka-aleen eikä nuorten työehtojen polkemiseen. Tämän politiikan tulokset on nähtävissä Saksassa eivätkä ne ole tuottaneet haluttua tulosta. Lisäämällä eriarvoisuutta työelämään ei luoda kestäviä työmarkkinoita, vaan kasvatetaan edelleen tuloeroja ja epävarmuutta. Nuorisotakuu on saatava toimimaan ja nuoret kiinni työelämään. Tässä kunnilla on suuri vastuu.
Hallitus ei tunnetusti päätä työllisyyspolitiikasta kokonaisuudessaan. Työmarkkinaosapuolilla on huomattava vastuu siitä, mihin suuntaan työllisyys Suomessa kehittyy. On käsittämätöntä, että erityisesti työnantajajärjestöt haluavat pantata sopimuksen tekemistä yli ensi viikon. Jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse palkkaratkaisusta sopuun ennen torstain kehysriihtä, ei hallitus pysty päättämään veronmaksajien kannalta parhaasta kokonaisratkaisusta.
Tulevina päivinä tarvitaan siis paljon yhteistyötä eri osapuolten välillä niin hallituksen sisällä kuin ulkopuolella. Kaikkien on myös vedettävä henkeä ennen viimeisiä päätöksiä, sillä isojen kokonaisuuksien kanssa ei ole varaa lyhytnäköisiin ratkaisuihin. Työllisyyden edistäminen ja rakenneuudistukset vaativat kaikilta kykyä katsoa tätä hetkeä ja seuraavia vaaleja pidemmälle. Päätön leikkauspaniikki on unohdettava ja katseet suunnattava kohti kestävää kasvua.
Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Demarinuorten puheenjohtaja
