Vuonna 2015 esiopetuksesta tuli velvoittavaa, vuonna 1997 vaikeammin kehitysvammaiset tulivat oppivelvollisuuden piiriin ja vuonna 1983 aloitettiin kymppiluokkien toiminta. Siinä ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän merkittävimmät virstanpylväät. Suomalaista yhteiskuntaa on koko nykyisen hallituskauden aikana puhuttanut kysymys oppivelvollisuudesta ja sen pidentämisestä.
Myös Opettajien ammattijärjestö OAJ julkaisi maaliskuussa oman mallinsa oppivelvollisuuden uudistamisesta. OAJ esittää joustavan esi- ja alkuopetuksen käyttöönottoa, joka tarkoittaa, että esiopetuksen aloittamisiäksi tulisi viisi ikävuotta. Lapsi voi siirtyä peruskoulun ensimmäiselle luokalle 1-3 vuoden kuluttua esiopetuksen aloittamisesta. Lapsi olisi esi- ja alkuopetuksessa niin kauan kuin toisen vuosiluokan vähimmäistaitotavoitteet on saavutettu. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että esi- ja alkuopetuksesta tulisi entistä yksilöllisempää ja joustavampaa, joka huomioisi lapsen yksilöllisen kehityksen nykyistä paremmin. Tällöin myös mahdollisista koulun aloituksen lykkäyksistä ja aikaistamisista voitaisiin luopua kokonaan joustavan esi- ja alkuopetuksen takia.
Esi- ja alkuopetuksen uudistuksen avulla lapsen yksilölliset kasvupolut ja kehitys pystyttäisiin paremmin huomioimaan. Osallistumisvelvollisuus esiopetukseen jo viiden ikävuoden kohdalla on varsin perusteltua. Lapsen kielellinen kehitys on suurinta ennen kuin lapsi täyttää viisi vuotta. Esiopetuksen aloittaminen jo viisivuotiaana tukisi lapsen kasvua ja kehitystä aiempaa paremmin nykyisen kuuden ikävuoden sijasta. Esimerkiksi lapsen herkkyysikä lukemaan oppimiselle on viiden vuoden ikäisenä, joten tällä uudistuksella voisi mahdollisesti olla positiivisia seurauksia lapsien luku- ja kirjoitustaidon kehitykselle. Tullessaan esikouluun 10% lapsista osaa lukea ja puolestaan siirryttäessä peruskoulun ensimmäiselle luokalle vain 30% oppilaista osaa lukea.
Toisaalta tiedetään myös, että suomalaislasten osallistuminen varhaiskasvatukseen jää alle OECD-maiden keskiarvon. Tämän lisäksi esiopetusta antavat pedagogisen koulutuksen saaneet henkilöt, mikä tukee lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä kodin ja vanhempien rinnalla. Kaikkien osapuolten tavoitteena on kuitenkin tukea lapsen kasvua ja kehitystä.
Palatakseni vielä OAJ:n tekemään kyselyyn eduskuntapuolueille, nyt olisi sosialidemokraateilla mahdollisuus näyttää olevansa Suomen johtava koulutus- ja sivistyspuolue luomalla päämäärätietoinen koulutuspoliittinen visio siitä, mihin suuntaan varhaiskasvatusta, esiopetusta, peruskoulua sekä toisen ja kolmannen asteen koulutusta halutaan viedä. Esi- ja alkuopetuksen joustavoinnista olisi hyvä aloittaa!
Piia Noronen
Kirjoittaja on Demarinuorten 2. varapuheenjohtaja, joka työskentelee luokanopettajana alkuopetuksessa.
OAJ:n oppivelvollisuuden uudistamisesta voi lukea Opettaja lehdestä 6/2018 s. 10-13 sekä OAJ:n nettisivuilta www.oaj.fi.
