Kokoomusnuoret ovat Susanna Kosken johdolla viemässä Suomea kohti yhteiskuntaa, jossa vahvat pärjäävät eikä heikoilla ole arvoa. Luulisi nyt kokoomusnuorten välittävän sen verran omasta ja omaisuutensa turvasta, etteivät kaipaa Suomeen tuloerojen seurauksena rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä.
Päihdekuntoutujien vapaus päättää apunsa käyttökohteista halutaan poistaa. Tämä tarkoittaisi avunantajien ja -saajien ihmisyyden eriarvoistamista.
KNL haluaa mennä sieltä, missä aita on matalin. Jos on olemassa riski tuen päätymisestä päihteisiin, annetaan tuki muodossa jota ei alkoholiin ja tupakkaan voi käyttää. On vaikea ajatella, kuinka maksusitoumukset auttaisivat kuntoutujaa pääsemään omille jaloilleen, kun avunsaaja leimataan ja häpeän tunne täyttää elämän.
Sosiaaliseksi köyhyydeksi kutsutaan tilannetta, jossa ihmisellä ei ole elämässään muuta kuin katto pään päällä ja kaapissa ruokaa. Suomessa köyhä ihminen jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Hänellä on suuri riski sairastua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja ajautua rikollisen tielle.
Pitkään toimeentulotuen varassa elävälle voitaisiin toki osa tuesta myöntää muodossa, jonka voi käyttää kunnallisiin hyvinvointi- ja kulttuuripalveluihin. Tuen muoto ei kuitenkaan saisi suoraan paljastaa esimerkiksi uimahallissa vierailevan taloudellista tilannetta.
Osan tuesta pitäisi edelleen tulla rahana, jotta ihmisellä on mahdollisuus opetella rahankäyttöä. Myös yhteistyötä eri tahojen, kuten toimeentulotuen yksiköiden ja talousneuvonnan, välillä tulee lisätä.
Ehkä kokoomusnuorten toiveena onkin sulkea elinpiirinsä ulkopuolelle ihmiset, joiden seurassa heille tulee epämukava olo? Puhtaan omantunnon kun voi kuitenkin aina ostaa, vai voiko?
