Tänään tulee kuluneeksi 30 vuotta Euroopan jakaneen rautaesiripun symbolin eli Berliinin muurin murtumisesta. Maailman jakaantumista kahteen leiriin symboloinut muuri eristi länsi-Berliinin muusta Saksasta vuodet 1961-1989 ja sen murtuminen merkitsi kylmän sodan ja Saksan kahtiajaon päättymistä. Vaikka kylmä sota tuntuukin tänä päivänä kovin etäiseltä ja sen kauhut ovat nuorille tuttuja pääosin vain historiankirjoista, vaikuttavat sen luomat muistot ja jakolinjat Saksassa edelleen.
Tuntuu vieraalta edes kuvitella että vielä muutama vuosikymmen sitten Eurooppa oli jakaantunut toisilleen vihamielisiin leireihin. Ymmärtääksemme paremmin historiaa täytyy meidän palata toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin 1940-luvulle, jolloin Saksa jakautui demokraattiseen länteen ja kommunistiseen itään. Siinä missä Länsi-Saksan valtiojärjestys perustui liberaaliin demokratiaan, Itä-Saksa oli yksi Neuvostoliiton itä-Eurooppaan perustamista kansandemokratioista joissa kommunistit tukahduttivat valtaan noustuaan demokratian ja ihmisoikeudet.
Keskelle Itä-Saksaa sijainneesta Berliinistä tuli myös jaettu kaupunki. Kulku länsi-Berliiniin tarjosi monelle itäsaksalaiselle mahdollisuuden loikata länteen mitä Itä-Saksan kommunistijohto ei voinut hyväksyä. Vuonna 1961 Itä-Saksa eristi länsi-Berliinin rakentamallaan muurilla jonka tehtävä oli estää maan kansalaisia loikkaamasta länteen.
Lännen huomattavasti korkeampi elintaso ja demokraattinen yhteiskunta houkuttelivat monia yrittämään hengenvaarallista pakoa muurin toiselle puolelle. Muuria vartioitiin tarkasti ja itäsaksalaiset rajavartijat olivat valmiita avaamaan tulen pakoa yrittäviä kohti. Muurilla kuoli arviolta yli 130 ihmistä. Tämä verenvuodatus loi muurista yhden kylmän sodan julmimmista symboleista.
Julmat stalinistiset sortokoneistot eivät kuitenkaan kyennyt hävittämään toivoa paremmasta. 1980-luvun lopulle tultaessa demokratiaa ja ihmisoikeuksia ajaneiden toisinajattelijoiden äänet alkoivat voimistua kommunistisissa maissa. Kun Neuvostoliiton ote alkoi hellittää itä-Euroopan maista, romahtivat näiden kommunistiset järjestelmät yksi toisensa jälkeen. Vihattu Berliinin muuri murtui viimein vuonna 1989 ja Saksat yhdistyivät pian tämän jälkeen.
Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 symboloi kylmän sodan ja Saksan kahtiajaon päättymisen lisäksi myös demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien voittoa totalitarismista. Nämä arvot osoittautuivat sortoa ja pakkovaltaa kestävimmiksi.
Tänä päivänä Saksa on maailman vauraimpia maita ja johtava jäsenvaltio Euroopan unionissa. Vahvasta taloudesta ja kasvaneesta hyvinvoinnista huolimatta Saksojen yhdistyminen ei ole ollut täysin kivuton prosessi. Esimerkiksi taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus sekä osattomuus ovat yleisiä ongelmia entisen Itä-Saksan alueella.
Juhliessamme demokratian voittoa ja kylmän sodan päättymistä on tärkeä muistaa että Saksassa on vielä paljon tehtävää kylmän sodan haavojen korjaamiseksi.
Janne-Pekka Niemimäki
Demarinuorten liittohallituksen jäsen
