Tekstistä näkee jälleen kerran, ettei Koski hallitse perintöverotuksen perusteita tai ymmärrä, mistä verotuksessa ylipäätään on kysymys.

Koski kysyy, ”miten ihmeessä on perusteltavissa, että toimivan keskisuuren yrityksen omistuksen siirtyessä luonnollisen tapahtuman kautta seuraavalle sukupovelle, täytyy yrityksen arvosta tilittää verottajalle yli viidesosa.”

Vastaus kysymykseen on: ei mitenkään.

Tällaista tilannetta ei Suomen perintöverotuksessa ole. Ilmeisesti Koski on tuijottanut perintöverotaulukkoa ottamatta huomioon perintö- ja lahjaverolain muuta sisältöä, varsinkin sen 55:ttä pykälää.

Yrityksen sukupolvenvaihdoksessa 60% perittävän yrityksen arvosta jää kokonaan perintöverotuksen ulkopuolelle.

Yritysvarallisuus arvostetaan siis 40%:iin, kunhan perijä perii vähintään 10% yrityksestä ja jatkaa yrityksen toimintaa.

Lisäksi vero tästä 40%:sta on suurimmillaankin 20% eli 8% koko yrityksen arvosta.

Lisäksi perinnön maksamiselle saa viisi vuotta korotonta maksuaikaa.

Perintöverokertymä on yli puoli miljardia euroa vuodessa ja verosta luopuminen aiheuttaisi paineen kiristää muita veroja.

Alkuviikosta julkaistussa talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa arvostetut suomalaiset taloustieteilijät toteavat, että perintöveron poisto olisi epätoivottava kehityssuunta.

Yrityksen sukupolvenvaihdostilanteita, joihin Koski viittaa, on kaikista perinnöistä alle kolme sadasta.

Olisi siis hölmöä tuomita koko järjestelmä näin harvalukuisten tapausten takia. Sen sijaan huojennusjärjestelmää tulee kehittää edelleen, kun ongelmia kohdataan.

Perintövero myös tasaa tulonjakoa, mikä Kosken nostamien työn ja riskinoton lisäksi kasvattaa myös talouttamme.

Verotuloilla maksetaan ihmisten koulutus ja monet yritystenkin toimintamahdollisuudet.

Verotuksen laskeminen ei siis todellakaan yksiselitteisesti tue yrittäjyyttä. Kehitettävää verotuksesta kuitenkin aina löytyy.

 

Matias Mäkynen
Demarinuorten poliittinen sihteeri
oikeustieteen opiskelija
kansanedustajaehdokas

Vastine julkaistu 15.1. Pohjalaisessa