Tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä on erinomainen hetki pohtia hieman tasa-arvoa Suomen työmarkkinoilla. Vaikka tänään onkin virallinen liputuspäivä, ei työmarkkinoiden tasa-arvon näkökulmasta ole vielä aihetta nostaa lippua salkoon. Suomi on World Economic Forumin Global Gender Gap Indexin mukaan maailman toiseksi tasa-arvoisin maa, mutta palkkatasa-arvon osalta olemme vasta sijalla 16. Työmarkkinoiden tasa-arvon edistämisessä on siis paljon tehtävää eikä tasa-arvoasioita saa unohtaa.
Käsittämätöntä on se, että Suomessa naisten palkkaeuro on edelleen vain 83 senttiä. Miesten ja naisten välillä on siis palkkaeroa 17 prosenttia, josta selittämätöntä palkkaeroa on noin viisi prosenttia. Palkkaerojen kaventamiseen on pyritty jo pidempään, mutta laihoin tuloksin. Suomessa tehtiin samapalkkaisuusohjelma hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen toimesta vuonna 2006, mutta se on onnistunut kaventamaan palkkaeroja vain 20 prosentista nykyiseen 17 prosenttiin. Kehitys on viime vuosina hidastunut, ellei jopa pysähtynyt. Palkkaeroihin löytyy selitystä muun muassa koulutus- ja toimialojen jakautumisesta nais- ja miesvaltaisiin aloihin sekä naisten pirstaleisemmasta työurasta.
Tarvitaan monia uudistuksia, joilla voidaan kaventaa palkkaeroja. Tulevissa palkkaratkaisuissa tulisi ottaa harkintaan naispalkkaerät tai erilliset palkkaerät sellaisille aloille, joilla on merkittävästi enemmän osa- ja määräaikaisia työsuhteita tai kyseinen ala on voimakkaasti naisvaltainen. Valtio voisi tukea tämän kaltaista maltillista ja kohdennettua palkkaratkaisua veronkevennyksin. Perhevapaiden tasaisemmalla jakamisella naisten ja miesten välillä ja vanhemmuuden kustannusten tasaamisella kaikkien työnantajien kesken olisi myös palkkaeroja kaventava vaikutus. Tällä hetkellä miehet käyttävät häviävän pienen osan perhevapaista, mikä aiheuttaa naisille pidemmän katkoksen työuraan ja tämän on todettu vaikuttavan negatiivisesti naisten palkkakehitykseen. Perhevapaisiin voisi harkita ns. 6+6+6 –mallia, joka kannustaisi isiä enemmän perhevapaiden käyttöön ja mahdollistaisi äitien siirtymisen aiemmin takaisin työelämään.
Suomessa on yritysmaailman johtavilla paikoilla on huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä. Keskuskauppakamarin mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on vain 23 prosenttia. Merkittävänä syynä nähdään se, että naisten osuus yritysten liiketoimintajohdossa on myös hyvin pieni ja sieltä yleensä noustaan hallitustehtäviin. Listayhtiöiden hallinnointikoodiin on otettu vuonna 2008 suositus, että yhtiön hallituksessa tulee olla naisia ja miehiä. Tämä on johtanut vain miehiä sisältävien hallitusten vähenemiseen, mutta ei naisten kokonaisosuuden kasvamiseen toivotulla tavalla. Monessa Euroopan maassa on säädetty kiintiöt naisten määrälle pörssiyhtiöiden hallituksissa. Myös Suomessa voisi harkita naiskiintiöiden käyttöönottamista esimerkiksi määräaikaisena siihen asti kunnes sukupuolivinouma on poistunut. Olen täysin vakuuttunut, että Suomesta löytyy riittävä määrä erittäin päteviä naisia johtamaan yrityksiämme.
Tasa-arvo kuuluu ehdottomasti myös työmarkkinoille. Samapalkkaisuus on kansainvälinen ja kansallinen velvoite sekä perus- ja ihmisoikeus. Naisilla pitää olla yhtä hyvät mahdollisuudet kuin miehillä edetä urallaan ja nousta ylimmän johdon tehtäviin. Myös näihin asioihin on tulevan hallituksen otettava kantaa, asetettava selkäet tavoitteet ja määriteltävä toimivat keinot!
Mikko Valtonen
liittohallituksen jäsen