Brittilehti Guardianin selvitys sukupolvien välisistä varallisuus- ja hyvinvointieroista on herättänyt runsaasti keskustelua kuluneella viikolla. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin nykyisen sukupolven taloudellinen asema on jäämässä edeltäjiänsä heikommaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkeläisillä on enemmän rahaa käytössään kuin nuorilla aikuisilla.
Muutos on erityisen dramaattinen siksi, että lähihistorian aikana sekä talous että hyvinvointi ovat kasvaneet lähes kaikkialla maailmassa, erityisesti meillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimustulosten valossa alkaakin näyttää entistä enemmän siltä, että olemme saavuttaneet 50-vuoden ajanjaksolla sen kriittisen hetken, kun pitkään jatkunut myönteinen kehitys kääntyykin päinvastaiseen suuntaan. Olemme astumassa uudelle aikakaudelle maailman taloushistoriassa.
Eikä Guardianin havainnoima kehitys koske vain taloudellisesti eniten viimeisimmästä lamasta ja eurokriisistä kärsineitä Etelä-Euroopan maita, kuten Italiaa ja Kreikkaa, vaan myös Pohjoismaisia hyvinvointivaltioita. Myös Suomen Pankki on vahvistanut Guardianin tutkimuksen johtopäätökset sukupolvien varallisuuseroista ja todennut omienkin arvioidensa päätyvän vastaaviin johtopäätöksiin Suomen osalta.
Jos päättäjien ja nuorien tulisi olla yhdestä asiasta huolissaan, niin tästä. Tutkimusten osoittama nuorten elintason suhteellinen heikentyminen ja kaikkein nuorimpien ajautuminen kaikkein heikoimpaan asemaan sukupolvien välisessä vertailussa, pitäisi viimeistään soittaa hälytyskelloja. On kestämätön ajatus, että se sukupolvi johon syntyy, määrittäisi tulevan elämän varrella karttuvan varallisuuden.
Yksi keskeisistä syistä, miksi sukupolvien välinen varallisuuskehitys on näin äkillisesti katkeamassa, on tietysti vuodesta 2008 jatkunut finanssikriisi. Kaikkein eniten pitkään jatkuneesta taantumasta ovat kärsineet nuoret. Tämä sukupolvi on lapsuudessaan kokenut myös 1990-luvun laman ja sen seuraukset näkyvät nuorissa aikuisissa edelleen. Siksi talouden tervehdyttäminen tulisi tehdä nuoret huomioiden, ei nuorten asemaa entisestään heikentäen.
Valitettavasti Suomen hallitus on valinnut juuri jälkimmäisen tien. Talouden tasapainottamisesta suurimman taakan joutuvat maksamaan nuoret. Siten hallitus tulee toistaneeksi lukuisien eurokriisin syövereihin ajautuneiden kriisimaiden hallitusten virheet. Tilanne ei ole kestävä myöskään niiden näkökulmasta, jotka pärjäävät. Samalla hekin joutuvat kantamaan yhä kasvavan taakan yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnista.
Nuoren sukupolven asemaa heikentävät erityisesti opintorahan leikkaukset, nuorisotakuun rahoituksen alasajo sekä päivähoitomaksujen korotukset ja työllisyysmäärärahojen heikentäminen. Nuoren sukupolven näkökulmasta näitä sukupolvileikkauksia olisi hallituksen syytä arvioida uudelleen.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomen vahvuudet on osattava tunnistaa oikein. Korkean osaamisen työvoima on ollut Suomen menestystekijä myös edeltävinä vuosikymmeninä ja tulee olemaan sitä myös jatkossa. Etenkin kun EU ja OECD:kin ovat todenneet Suomen siirtyvän työikäisen väestön koulutustasossa EU-maiden kärkijoukosta keskikastiin.
Nykyisen nuoren sukupolven hyvinvoinnin ja varallisuuden palauttaminen kasvu-uralle vaatii määrätietoista politiikkaa meiltä kaikilta päättäjiltä. Emmehän me halua olla se päättäjäsukupolvi, joka petti nykysukupolven ja jätti puuttumatta aikamme merkittävimpään sukupolvien väliseen kysymykseen?
Joona Räsänen
kansanedustaja, Demarinuorten puheenjohtaja
