Viime aikoina on käyty mielenkiintoista keskustelua suljetun listavaalijärjestelmän eli ns. ‘pitkien listojen’ käyttöönotosta esimerkiksi tulevissa maakuntavaaleissa. Perinteiseen tapaan varsinkin kokoomuksen ja osa keskustan edustajista on jyrkin sanankääntein torjunut suljetun listavaalijärjestelmän käytön. Vastustuksen syiksi on esitetty esimerkiksi sitä, että äänestysaktiivisuus saattaa laskea, poliitikot etääntyvät äänestäjistä ja äänestäjät menevät sekaisin jos eri vaaleissa on erilainen vaalitapa.
Suljetun listavaalijärjestelmän vastustajat korostavat mielellään myös äänestäjän valinnanvapauden tärkeyttä ja nykyisen järjestelmän demokraattisuutta. Sanomatta jätetään se, että äänestäjällä on nykyiselläänkin valinnanvapaus vasta sen jälkeen, kun puolue on päättänyt ketkä pääsevät ehdolle. Demokraattisuus taas mitataan monesti lompakon paksuudella.
Jopa Yle uutisissa (2.1.) ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (5.1.) on virheellisesti julistettu, että nykyinen järjestelmämme olisi henkilövaali. Tällä hetkellä Suomessa ainoastaan presidentinvaali ovat henkilövaali, muut vaalit järjestetään avoimina listavaaleina. Puolueet päättävät listalleen asetettavista ehdokkaista, mutta vain äänimäärä vaikuttaa siihen, kuka valitaan.
Ruotsissa käytetään osittain avointa listavaalijärjestelmää. Puolueet asettavat ehdokkaat listalleen tietyssä järjestyksessä, mutta hyvällä äänimäärällä ehdokas voi mennä vaaleissa läpi huolimatta siitä, mikä hänen sijoituksensa listalla on. Tällainen malli takaisi Suomessakin sen, että äänestäjällä on edelleen mahdollisuus ohittaa puolueen asettama ehdokasjärjestys. Ruotsissa myös äänestysprosentti on selkeästi korkeampi kuin Suomessa.
Suljetumman listavaalin keskeisin hyöty olisi siinä, että se pakottaisi puolueet tuomaan selkeämmin esille välillään olevia eroja. Myös politiikan henkilökeskeisyyttä ja viihteellistymistä saataisiin hillittyä. Nykyinen kehitys antaa ymmärtää, että ehdokkaiden henkilökohtaiset näkemykset olisivat tärkeämpiä kuin puolueen ajama linja. Näin ei kuitenkaan ole. Politiikka on joukkuelaji, jossa ensin yhdessä muodostetaan puolueen linja ja sitten edistetään sitä. Uudessa järjestelmässä kävisi todennäköisesti entistä harvemmin niin, että äänestäjä antaa äänensä ehdokkaalle, joka ei ajakaan puolueen linjaa.
Vaalijärjestelmän muuttamista vastustavia varmasti häiritsee ajatus, että nykyisetkin läpimenijät pitäisi laittaa johonkin järjestykseen jo ennen vaaleja. Tällä hetkellä listan sisäinen kilpailu käydään itse vaaleissa. Silloin jokainen voi edistää omaa vaalitulostaan paksulla lompakolla ja muista ehdokkaista erottuvilla lausunnoilla. Vaikka tämä takaisikin hyvän henkilökohtaisen vaalituloksen, äänestäjien luottamus järjestelmää kohtaan vähenee joka kerta, kun ehdokas on ennen vaaleja luvannut yhtä ja puolue tekee vaalien jälkeen toista.
Tässä keskustelussa ei siis pohjimmiltaan ole kyse siitä, muuttuuko valittavien kokoonpano olennaisesti, jos vaalijärjestelmää muutetaan. Kyse on pikemminkin siitä, minkälaisilla pelisäännöillä politiikkaa tehdään.
Petra Peltonen
Demarinuorten 1. varapuheenjohtaja
