Demarinuoret julkaisi kaksi viikkoa sitten oman sosiaaliturvamallinsa. Yleisturva-malli sai kiitettävästi huomiota ja sitä on pidetty raikkaana keskustelunavauksena osin jumiutuneessa keskustelussa sosiaaliturvan uudistamisesta. Osa kommentoijista on virheellisesti kuitenkin siinä luulossa, että yleisturva on vain Demarinuorten oma versio perustulosta.

Tällä hetkellä käytävä keskustelu mahdollisen perustulokokeilun ympärillä määrittelee perustulon hyvin eri tavalla, kuin miten se on perinteisesti määritelty. Perinteisesti perustulon olennaisin määritelmä on sen vastikkeettomuus. Perustulo on tulo, joka maksetaan jokaiselle kansalaiselle ehdoitta ja se kattaa perustuslain määrittelemän vähimmäisturvan. Keskeisin syy, miksi sosialidemokraatit ovat perinteisesti vastustaneet perustuloa, on nimenomaan vastikkeellisuuden puuttuminen eli rahan maksaminen jokaiselle kansalaiselle siitä huolimatta, mikä heidän tilanteensa sattuu olemaan.

Nykykeskustelussa perustulo tuntuu kuitenkin tarkoittavan useimmille negatiivista tuloverotusta. Kummassakin tapauksessa perustulo kattaisi vain vähimmäissosiaaliturvan. Perustulon (tai negatiivisen tuloverotuksen) lisänä olisi pitkä lista tarveharkintaisia etuuksia, kuten asumistuki, jotka itse asiassa muodostavat nykyjärjestelmän suurimmat kannustinloukut. Perustulo ei siis poistaisi sitä byrokratiaa, joka aiheutuu muiden tukien hakemisesta, eikä se myöskään poistaisi suurimpia kannustinloukkuja.

Tämän vuoksi Demarinuoret ei tyydy kannattamaan perustuloa, vaan esittää nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaamista yleisturvalla.

Kolmiportaisen yleisturvan alin taso, takuutulo, voidaan rinnastaa perustuloon siinä mielessä, että maksatus tapahtuu automaattisesti tulojen tippuessa alle 80 prosenttiin viitebudjetista*. Demarinuoret lähtee ajatuksesta, että perustuslain takaama vähimmäissosiaaliturva on inhimillistä saada mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti.

Kuitenkin myös takuutulo on tarveharkintainen: sitä ei makseta, mikäli tulot eivät ole tarpeeksi matalat. Kyseessä ei siis siinä mielessä ole perinteinen perustulo, että jokainen kansalainen saisi summan käteensä tilanteestaan huolimatta. Takuutulo onkin paremmin rinnastettavissa nykyiseen toimeentulotuen perusosaan; siis yhteiskunnan maksamaan viimesijaiseen tukeen, joka täytyy perustuslain mukaan kansalaisille taata.

Kansallisen tulorekisterin myötä ihmisten tulojen muodostumista pystytään seuraamaan reaaliaikaisesti. Tämä myös mahdollistaa sen, että perustulon sijasta maksatus tapahtuu suoraan vain niille, joilla tarve on. Kuten perustulokin, yleisturva on ihmisen kannalta yksinkertainen ja luotettava järjestelmä, sillä alimman tason maksatuksen aloitus ei edellytä mitään muuta kuin sen, että tulot ovat laskeneet tarpeeksi alhaisiksi.

Viimesijaisen tuen yksinkertaistamisen lisäksi Demarinuoret haluaa yksinkertaistaa myös muut sosiaaliturvamme muodot. Siksi yleisturva sisältää takuutulon lisäksi myös kaksi muuta porrasta.

Keskeisimmät syyt kolmiportaiseen järjestelmään ovat juuri tarveharkintaisuus ja syyperusteisuus. Perustulonkin kannattajat ovat myöntäneet, että ihmiset tarvitsevat eri elämäntilanteissa erilaista tukea. Nykyisessä järjestelmässämme tukimuodot ovat hyvin pirstaleiset, jolloin kaikkia tukia, joihin on oikeutettu, ei välttämättä osaa edes hakea.

Yleisturvassa viimesijainen tuki eli takuutulo pidetään vain 80 prosentissa viitebudjetista. Yleistulon ja aktiivitulon piiriin pääseminen edellyttää syyperusteisuutta ja sitä, että edistää aktiivisesti omaa työmarkkina-asemaansa. Näin päädymme passivoivan perustulon sijasta ihmisten aktiivisuudesta palkitsevaan järjestelmään. Tämä on ollut perustulomallien selkeä puute. Erityisesti nuorten kohdalla sosiaaliturvajärjestelmän tulisi kannustaa oman toimeentulon hankkimiseen.

Yleisturva on siis vastikkeellinen, syyperusteinen ja tarveharkintaisuuden huomioon ottava, mutta kuitenkin yksinkertainen järjestelmä. Erityisen kiitelty osa yleisturva-mallia on palveluiden vahva integrointi järjestelmään. Mikään osa järjestelmää ei ole passivoiva tai jätä ihmistä yksin. Työn vastaanottaminen on aina kannattavaa ja omalla aktiivisuudellaan pystyy nostamaan sosiaaliturvan tasoa.

Petra Peltonen
Demarinuorten varapuheenjohtaja


*Viitebudjetti on Kuluttajatutkimuskeskuksen laatima ihmisen kohtuullista vähimmäiskulutusta kuvaava malli.