Viime aikoina on tutkittu 1990-luvun alun laman vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Syvä laman seurauksena nykypäivän nuoriso kärsii laajasti vaikeista mielenterveysongelmista, eikä läheskään jokainen oireileva edes hae tai pääse hoitoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan joka viides 25-vuotiaista on saanut apua psyykkisiin ongelmiin. Oireilevien määrä on todennäköisesti huomattavasti suurempi. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan taas opiskelijoiden masennusdiagnoosit ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2000. Valtava määrä opiskelijoita kokee vähintään viikoittain väsymyksen tunnetta. Lisäksi moni kokee itsensä jatkuvasti ylirasittuneeksi, stressaantuneeksi ja onnettomaksi.
Edellisen vaikean laman vaikutukset lasten ja nuorten mielenterveyteen aletaan vihdoinkin tunnistaa ja tunnustaa. Näitä parikymmenen vuoden takaisten aikojen seurauksia tullaan kuitenkin maksamaan vielä vuosikymmeniä. Näinä aikoina, jolloin erityisesti kaivattaisiin mielen voimaa ja uskoa tulevaisuuteen, nuoret aikuiset aloittelevat työuraansa jo valmiiksi uupuneina.
Huolestuttavaa on se, että elämme tällä hetkellä samanlaista vaikeaa lama-aikaa kuin parikymmentä vuotta sitten. Tällaisina taloudellisesti tiukkoina aikoina myös mielenterveyspalveluiden saaminen vaikeutuu säästöpaineiden alla. Vasta vuosien päästä näemme, miten nykypäivän nuoret aikuiset tulevat pärjäämään, koettuaan nuoruudessaan kaksi vaikeaa lamaa.
Lasten takia soisi myös, ettei edellisen laman virheitä toistettaisi tällä kertaa. Laadukkaat ja kattavat mielenterveyspalvelut tarpeeksi varhaisessa vaiheessa ovat vähimmäisvaatimus, josta on pidettävä kiinni. Muuten maksamme huomattavasti kalliimman laskun tulevaisuudessa.
Lisäksi henkisestä jaksamisesta puhumisen tulisi olla sosiaalisesti hyväksyttävää. Yhteiskunnan tehokkuusajattelu ei ole tuonut vielä kenellekään supervoimia, joten oman jaksamisen rajat saa ja pitää tunnustaa.
10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Alun perin Mielenterveyden maailmanliiton ja Maailman terveysjärjestö WHO:n aloittamaa mielenterveyspäivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Päivän tarkoituksena on edistää henkistä hyvinvointia, mielenterveyden ongelmien ehkäisyä sekä mielenterveyspotilaiden ja omaisten asemaa.
Petra Peltonen
Demarinuorten varapuheenjohtaja
