Tänä sunnuntaina 22.3. vietetään Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälistä vesipäivää. YK:n vesipäivää on vietetty vuodesta 1992 alkaen ja päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta puhtaan veden, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden merkitykseen köyhyyden, sairauksien ja erityisesti lasten kuolemien vähentämisessä.

Suomessa ja muissa länsimaissa puhtaasta vedestä ei ole pulaa. Maailman puhtaan veden varannot jakautuvat kuitenkin epätasaisesti, ja YK:n arvioiden mukaan noin 663 miljoonalla ihmisellä ei ole käytössään puhtaan juomaveden lähdettä. Kasvava väestö, teollistuminen ja kiihtyvä kaupungistuminen lisäävät kilpailua hupenevista vesivaroista. Varsinkin kehittyvissä maissa maatalous on usein suurin veden kuluttaja, ja kotitaloudet käyttävät vedestä vain murto-osan.

Puhtaan juomaveden lisäksi myös kunnollisella sanitaatiolla on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin. YK:n mukaan 2,4 miljardilla ihmisellä ei ole kunnollista käymälää tai viemäröintiä käytettävissään. Esimerkiksi monissa kehitysmaissa myös suurin osa jätevesistä lasketaan edelleen puhdistamattomana luontoon. Arvioiden mukaan likaisen juomaveden ja riittämättömän hygienian aiheuttamat sairaudet, kuten ripuli, johtavat joka päivä arviolta noin 800 alle 5-vuotiaan lapsen kuolemaan maailmalla.

Myös ilmastonmuutos kärjistää puhtaan veden puutteesta aiheutuvia ongelmia. Voimistuvat sään ääri-ilmiöt, kuten kuivien ja sadettomien kausien piteneminen, tulevat todennäköisesti lisäämään puutetta juomakelpoisesta vedestä varsinkin kuivuudesta kärsivissä maissa. Vesi on jo osatekijänä monessa konfliktissa maailmalla ja synkimpien arvioiden mukaan puute puhtaasta vedestä voi johtaa tulevaisuudessa sotiin valtioiden kesken.

Puhdas vesi on ihmisoikeus. Puhdas juomavesi ja kunnollinen sanitaatio estävät sairauksien leviämistä ja antavat lapsille paremmat mahdollisuuden selvitä varhaislapsuudesta aikuiseksi kehitysmaissa. Helposti saatavilla olevat puhtaan veden lähteet parantavat myös tyttöjen ja naisten asemaa kehitysmaissa. Veden hakeminen on kotitalouksissa usein tyttöjen tehtävä ja pitkiin vedenhakumatkoihin käytetty aika on pois muualta, kuten koulun käymisestä.

Inhimillisen kärsimyksen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi YK:n kestävän kehityksen eli Agenda 2030-tavoitteista tavoitteen 6 tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille. Tavoitteen mukaan vesistöjä on suojeltava ja on pidettävä huolta siitä, että vesivarat riittävät tulevaisuudessa kaikille. Juomaveden saatavuuden turvaaminen kaikille tulee vaatimaan investointeja infrastruktuuriin, riittävää jätevesihuoltoa ja hygienian edistämistä luonnon ja vesistöjen suojelua unohtamatta.

Vaikka YK on edennyt tavoitteissaan tuoda puhdas vesi ja kelvollinen sanitaatio kaikkien saataville, riittää tehtävää edelleen vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi. Vesipäivän on tarkoitus saada aikaan keskustelua ja herättää ihmisiä toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi. Jokainen meistä voi tukea YK:n ja muiden samoja tavoitteita ajavien järjestöjen hankkeita lahjoituksin, kulutustottumuksia muuttamalla tai helpoimmillaan vain tietoa välittämällä. Pienetkin teot ratkaisevat ja pienistä teoista kasvaa suuria saavutuksia.

Janne-Pekka Niemimäki
Demarinuorten liittohallituksen jäsen