Suomen vahvuus on yhdessä tekeminen. Suuret päätökset tehdään laajan valmistelun tuloksena ja päätöksenteossa on edustettuna koko kansa. Tämä periaate ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa itsestäänselvyys. Vuoden 2013 Nuorisobarometri osoittaa, että nuoret luottavat poliittiseen päätöksentekojärjestelmään, mutta eivät omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Kyselyn vastauksista nähdään, että nuorista peräti neljä viidestä pitää politiikkaa tärkeänä, mutta vain kolmannes nuorista kertoo pyrkineensä vaikuttamaan yhteiskuntaan viimeisen vuoden aikana. Poliittiseen toimintaan osallistuneita on vain seitsemän prosenttia vastaajista.

Tulos on ristiriitainen ja osoittaa tarpeen lisätä nuorten tietoisuutta välineistä, joilla he pääsevät osalliseksi päätöksenteosta. Asiaan on tartuttava sekä kouluissa, kodeissa että politiikan tekijöiden keskuudessa. Sen sijaan, että hyväksymme nykyisen muutossuunnan, jossa päätöksenteko jää pienen, politiikan eliitistä koostuvan joukon käsiin, on meidän tehtävä työtä osallistumisen lisäämiseksi.

Kotona käytävät keskustelut ovat tärkeä yhteiskunnallisen kiinnostuksen herättelijä, mutta myöskään koulun merkitystä kansalaistaitojen opettamisessa ei pidä väheksyä. Ei tarvitse katsoa kuin Tanskaan, missä demokratiakasvatus on kiinteä osa koulujen opetustyötä. Osallistumisen tärkeyttä voi perustellusti peilata maan äänestysaktiivisuuteen. Parlamenttivaaleissa Tanskan äänestysaktiivisuus nousee yli 80 prosenttiin. Vuoden 2011 vaaleissa päästiin uuteen ennätykseen kun peräti 87,8 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla.

Tanskan hyvistä kokemuksista on opittavaa myös Suomessa. Yhtälailla kun peruskoulu tähtää nuorten taitojen ja tietojen kehittämiseen, on sen pyrittävä nuorten yhteiskunnallisen aktivoitumisen lisäämiseen. Koulun on kyettävä tarjoamaan jokaiselle nuorelle yhtäläiset valmiudet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä tavoite voitaisiin toteuttaa kouluissa opetettavan demokratiakasvatuksen avulla. Demokratiakasvatus opettaisi nuorille päätöksenteon, kriittisen ajattelun, tiedonhaun ja viestinnän taitoja. Näille tiedoille ja taidoille on huutava pula.

Joona Räsäsen kolumni on julkaistu Turun Sanomissa 14.2.2014