Suomalaisen asevelvollisuuden kehitys laahaa muista jäljessä. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan vuonna 1995, minkä jälkeen merkittäviä edistysaskelia palveluksen tasa-arvoisuuden eteen ei olla nähty. Sen sijaan Norjassa ollaan päädytty sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Mallin mukaan kutsuntoihin osallistuvat kaikki ikäryhmän kansalaiset, sukupuoleen katsomatta. Norjan järjestelmää voidaankin pitää kaikista oikeudenmukaisimpana yleisen asevelvollisuuden toteuttamismallina. Malli on myös huomattavasti resurssitehokkaampi, sillä järjestelmä on valikoiva.

Suomen tämän hetkinen asevelvollisuusjärjestelmä on kiistämättä epätasa-arvoinen, sillä se asettaa sukupuolet eri asemaan. Vaikka viimeiset 20 vuotta asepalveluksen suorittaminen on ollut mahdollista myös naisille, niin silti heitä on hakeutunut palveluksen piiriin vaihtelevasti vain 450-800 henkilöä vuosittain. Naisten ei edelleenkään koeta olevan lain edessä samalla tavalla velvollisia osallistumaan asepalvelukseen, kuin miesten.

Keskustelu yleisen asevelvollisuuden tulevaisuudesta tuntuu kuitenkin olevan suomalaisille tabu. Se on virtahepo, jonka läsnäolon kaikki huoneessa olevat tiedostavat, mutta jättävät kiusallisessa hiljaisuudessa noteeraamatta.

Miksei Suomessa olla valmiita käymään asiallista keskustelua nykyisen asevelvollisuuden tilasta? Asepalveluksesta olisi syytä käynnistää perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen keskustelu, jossa otettaisiin huomioon myös tasa-arvokysymykset.

Sofia Nevalainen

Uudenmaan Demarinuoret

Varapuheenjohtaja

(Julkaistu Itäväylässä 7.10.)