Tilastokeskuksen väestötutkimuksen mukaan syntyvyys Suomessa on kääntynyt jyrkkään laskuun.  Syntyvyyden laskusta seuraavalla väestörakenteen muutoksella tulee olemaan suuria vaikutuksia yhteiskuntaamme. On tärkeää keskustella kuinka rahoitamme palvelut ja maksamme eläkkeet yhteiskunnassa jossa työelämässä olevien määrä laskee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Onko edessämme eläkkeiden leikkaaminen tai työeläkemaksujen raju korottaminen? Vai onko käytössämme muita ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden parantamiseksi?

Eläkeiän nostaminen ja eläkemaksujen korottaminen nähdään suomalaisten parissa vähemmän huonona vaihtoehtona kuin eläkkeiden leikkaaminen. Ongelma on että työelämää aloittelevat nuoret tulevat tällöin todennäköisesti maksamaan suurempia työeläkemaksuja ja puurtamaan pidempää työuraa järjestelmän rahoittamiseksi. Moni nuori ei luota eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja kokee jäävänsä maksajan rooliin.

Eläkkeiden ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden kuten vanhustenhoidon rahoittamiseksi tarvitsemme 75% työllisyysasteen. Pääministeri Antti Rinne on todennut että 2040-luvulle tultaessa työllisyysasteen on oltava 80%. Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tulee panostaa koulutukseen, aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Koulutuksen merkitys tulee kasvamaan työmarkkinoilla joilla osa työpaikoista tulee katoamaan esimerkiksi teknologian kehityksen vuoksi. Tulevaisuudessa jokaisen nuoren tulisi opiskella vähintään toiseen asteen tutkinto ja joka toisen tulisi suorittaa myös korkeakoulututkinto. Rinteen hallitus tekeekin tulevaisuus investointeja pidentämällä oppivelvollisuutta toiselle asteelle ja panostamalla korkeakoulujen perusrahoitukseen.

Panostamalla työhyvinvoinnin kehittämiseen entistä useampi suomalainen pysyisi mukana työelämässä eläkepäiviin asti. Tarvitsemme aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja panostuksia työllisyyspalveluihin, kuten esimerkiksi palkkatukeen jolla voidaan tukea mm. pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten osallistumista työelämään. Suomen tulee lisätä myös työperäistä maahanmuuttoa tulevaisuudessa työvoimapulan välttämiseksi. Työelämän oikeudenmukaisuuden takaamiseksi tarvitsemme vahvaa ay-liikettä, tarveharkintaa ja lainsäädäntöä takaaman ettei työperäisen maahanmuuton lisääminen luo Suomeen kaksia työmarkkinoita.

On hyvä pohtia miksi suomalaiset eivät enää hanki lapsia. Perheihanteet muuttuvat ja moni päättää olla hankkimatta lapsia. Päätös perheen perustamisesta on jokaisen henkilökohtainen asia eikä yhteiskunnalla ole oikeutta puuttua tähän. Asiasta on myös kyselty suomalaisilta ja usein nousee esille kuinka lapsia kyllä haluttaisiin mutta toimeentulon epävarmuus saa monet lykkäämään perheen perustamisesta. Yhteiskunnan tarjoamat tulonsiirrot ja palvelut ovat tärkeitä tekijöitä perheen perustamisen kannalta ja tarjoavat kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden perheen perustamiseen.

Alentuneesta syntyvyydestä seuraaviin väestörakenteen muutoksiin on varauduttava ajoissa. Se on tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta ja myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vuoksi. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja eläkejärjestelmä säilyvät kestävänä vain jos ne rakennetaan oikeudenmukaisiksi myös tulevien sukupolvien kannalta.

 

Janne-Pekka Niemimäki

Demarinuorten liittohallituksen jäsen

Twitter: @NiemimakiJ