Viime aikoina on käyty keskustelua palvelualoja vaivaavasta työvoimapulasta. Ratkaisuksi työvoimapulaan alan työnantajat Keskuskauppakamarin puheenjohtajaa myöten ovat esittäneet mm. sunnuntaikorvausten poistamista. Vaatimukset palkkojen alentamista ratkaisuna matalapalkka-alojen työvoimapulaan osoittavat kyseisten tahojen olevansa täysin irti pienituloisen arjesta ja työmarkkinoiden toiminnasta. Miten palvelualoille tulee riittämään työvoimaa jos valmiiksi matalia palkkoja ollaan edelleen alentamassa?
Toimeentulon ja hyvinvoinnin perusta on työssä, on se sitten palkkatyötä tai yrittäjyyttä. Palvelualojen työvoimapulassa ei ole työtä vieroksuvista työntekijöistä, vaan alan matalista palkoista ja heikoista työehdoista. Konkreettinen keino alaa kohdanneen työvoimapulan ratkaisemiseksi olisi näiden epäkohtien korjaaminen.
Palkkatyököyhyys on Suomessa suuri ongelma. Suomessa oli ennen koronapandemiaa arviolta 60 000 palkansaaja ja yrittäjää, jotka eivät tulleet palkallaan toimeen. Lisäksi arviolta noin 200 000-400 000 ihmistä ei tule ajoittain toimeen palkallaan. Nollatuntisopimukset, vuokratyö, sekä kokoaikaisen työn puute ovat lisänneet työssäkäyvien köyhien määrää varsinkin matalapalkkaisilla ja naisvaltaisilla palvelualoilla, joilla epäsäännöllinen osa-aikatyö on yleistä.
Silpputyötä tekevät putoavat helposti pienten tulojen vuoksi sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. On hyvä, että sosiaaliturva auttaa ihmistä hädän hetkellä, mutta miksi osa yritysten palkanmaksusta siirretään näin veronmaksajien harteille? Eikö olisiko huomattavasti parempi, jos matalapalkka-aloilla maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa? Vähimmäispalkkojen korottamisen hyödyt olisivat suuremmat kuin niistä koituvat haitat. Se nostaisi ihmisiä pois palkkatyököyhyydestä, tekisi työn vastaanottamisesta kannattavampaa, ja lisäisi kulutusta sekä verotuloja.
Olisi myös korkea aika kriminalisoida alipalkkaus ja sallia kanneoikeus ammattiliitoille. Tämä antaisi vahvan viestin siitä, ettei työoikeuksien polkemista hyväksytä. Myös työpaikoilla tapahtuvaa ulkopuolista valvontaa harjoittavien viranomaisten resursseja tulee lisätä.
Reilua ja kestävää Suomea ei rakenneta työehtoja ja palkkoja polkemalla. Elämiseen riittävä palkka ja reilut työelämän pelisäännöt luovat turvaa, jatkuvuutta ja pohjan yksilön vapaudelle. Tästä hyötyy laajemmin myös muu yhteiskunta.
Pohjois-Suomen Demarinuoret
