Suomen työllisyysaste on noussut ja työttömyys laskenut tuntuvasti vuosien 2007-2009 rajun kansainvälisen finanssikriisin jälkeen. Tämänhetkinen työllisyysasteen ns. trendiluku 72,5 %:a ja työttömyyden 6,7 %:a eivät ole riittäviä. Jotta hyvinvointivaltion rahoituspohja saadaan turvattua, on työllisyyttä saatava nostettua. Se on myös inhimillisesti tärkeää, minkä tiedän itsekin nuorempana pidempiä pätkiä työttömänä olleena. Työttömyys on pahimmillaan turhauttavaa ja nöyryyttävää. Joka tapauksessa ihmisille on tärkeää olla osa yhteisöä ja yhteiskuntaa tässäkin mielessä.

Rinteen hallituksen tavoitteena on omilla toimillaan aikaansaada tilanne, jossa Suomeen saadaan 60 000 uutta työllistä. Hallitus tavoittelee myös 75 %:n työllisyysastetta. Hallitus tulee tekemään vahvoja työllisyystoimia, minkä ovat luvanneet sekä pääministeri Rinne (sd.), että työministeri Harakka (sd.). Työllisyyden nostamiseen omin päätösperäisin toimin on sitoutunut koko hallitus. Tätä työtä tehdään hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Helppoa työllisyyden nostaminen ei enää ole, mutta mahdollisuuksia on. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi mielestäni osuvasti (Helsingin Sanomat 28.9.), että Suomessa työttömiä on jätetty oman onnensa nojaan ja kuvasi sitä, että merkittävin ero Suomen ja muiden pohjoismaiden työmarkkinapolitiikassa on siinä, että muissa Pohjoismaissa käytetään palkkatukiin ja työvoimapalveluihin tuntuvasti enemmän rahaa. Muiden Pohjoismaiden työvoimapolitiikka on siis huomattavasti Suomea aktiivisempaa.

Tilannetta analysoi hyvin myös Tullin nykyinen pääjohtaja, entinen Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen (Helsingin Sanomat 19.10.). Hänen mukaansa olennaista olisi nyt lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tässä myös valtiolla ja kunnilla on tärkeä rooli.

On korkea aika ryhtyä toden teolla panostamaan siihen, että työttömät saadaan mukaan työelämään. Rinteen hallituksen linja on, että työttömiä erilaisilla aktiivimalleilla ja muilla toimilla kyykyttävä linja ei ole oikea, vaan tarvitaan kannustamista, parempia työvoimapalveluita, kuntien roolin kasvattamista ja palkkatukijärjestelmien kehittämistä.

Työllisyyteen liittyen Suomessa on monia haasteita. Maahanmuuttajien työllistyminen on ollut vaikeaa jo pitkään, nuorten työllisyys on noussut hyvin hitaasti finanssikriisin jälkeen ja työmarkkinoilla on yhä myös erityisesti ikääntyneempiä ihmisiä koskevaa ikäsyrjintää. Nämä kaikki ovat aitoja ongelmia ja tarvitsemme aiemmin mainittujen asioiden lisäksi paljon muuta. Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen on tärkeä uudistus ja työministeri Harakan (sd.) ehdotus (Yle Ykkösaamu 12.10.) korotetusta palkkatuesta yli 50-vuotiaille on ehdottomasti harkitsemisen arvoinen ehdotus.

Mikkel Näkkäläjärvi

Demarinuorten puheenjohtaja