Suomea uhkaa pelastajapula, joka voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa apu ei saavu ajoissa paikalle. Pelastustoimessa on tapahtunut viime vuosina radikaaleja muutoksia, muun muassa varallaolojärjestelmän purkaantuessa, jotka ovat kiihdyttäneet alan ongelmia. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä Suomi tarvitsee jopa 2500 uutta pelastajaa, mutta uusia pelastajia valmistuu sisäministeriön mukaan esimerkiksi tänä vuonna arviolta vain noin 129.

Mitä sitten pelastajapulalle voidaan tehdä? Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia kaikista jo nyt alalla työskentelevistä pelastajista mahdollisimman hyvin. Meillä on paljon alueita, joilla palkkaus on hävettävällä tasolla, pelastuslaitoksien sisällä on johtamisongelmia ja työhyvinvointi on äärimmäisen heikkoa. Pelastajien kanssa tulee tehdä urasuunnitelma pahan päivän varalle. Mitä jos kunto ei kestäkään eläkkeelle asti pelastajan työtä? Onko silloin mietitty vaihtoehtoja jo valmiiksi? 

Pelastustoimessa on tunnistettu noin 60 miljoonan euron rahoitusvaje, joka tulee paikata. Pelastustoimi tarvitsee riittävät resurssit, niin henkilöstöön kuin kalustoonkin, sillä ne takaavat osaltaan ihmisten turvallisuuden sekä myös pelastajien työturvallisuuden. Riittävät henkilöstöresurssit ovat osa työhyvinvointia. Henkilöstöresursseista säästäminen on äärimmäisen lyhytnäköistä ja kostautuu pian työhyvinvoinnin laskuna sekä sairauspoissaoloina. 

On myös hyvä muistaa, että pelastustoimi pitää sisällään paljon muutakin kuin pelastajien suorittamat pelastustehtävät. Iso osa toiminnasta on onnettomuuksien ehkäisyä esimerkiksi valvonnan, neuvonnan, turvallisuuskoulutuksien ja -viestinnän muodossa. Lisäksi pelastusviranomaiset toimivat tiiviisti yhteistyössä lukuisten muiden viranomaisten kuten rakennus- ja ympäristöviranomaisten kanssa antaen esimerkiksi lausuntoja.

Päätoimisen henkilöstön lisäksi Suomessa suuressa roolissa ovat sopimuspalokuntalaiset, joiden panos pelastustoimeen on äärimmäisen tärkeä. On tärkeää, että tulevat aluevaltuutetut perehtyvät pelastustoimen monipuoliseen työympäristöön ja tehtäväkenttään. Pelastajat ovat monessa mukana.

Pelastustoimea ei saa jättää tulevilla hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveystoimen varjoon. Alan vetovoimaa tulee parantaa ja pitää nykyiset pelastajat töissä sekä työkykyisinä. Yhdenvertaiset pelastustoimen palvelut tulee järjestää niin kaupunkeihin kuin harvaan asutuillekin alueille, sillä jokainen ihmishenki on yhtä arvokas.

Josefina Nissilä
Turvallisuuskouluttaja -yrittäjä ja ensihoitaja AMK sekä Rautjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja (sd).


Vierasblogi on osa Demarinuorten aluevaalikampanjointia. Demarinuorten aluevaaliohjelmaan pääset tutustumaan sivustollamme osoitteessa: https://demarinuoret.fi/aluevaalit/