Kuvittele tilanne, jossa kollegat sotkevat työpisteesi, solvaavat intrassa ja lopulta pahoinpitelevät kahvitauolla. Esihenkilö puuttuu asiaan ehtiessään, mutta ei silloinkaan tiedä kuinka toimia. Lopulta kiusaajia sanktioidaan puhuttelulla ja puolen tunnin ylitöillä. Sinulle sen sijaan tarjotaan mahdollisuutta siirtyä uuteen työpaikkaan ja aloittaa “puhtaalta pöydältä”.
Vaikka aikuisten maailmaan sijoitettuna tilanne tuntuu ehkä kaukaiselta, on se koululaisten arjessa totisinta totta. Muun muassa kouluterveyskyselyn tulokset kertovat karusti siitä, kuinka jokaisella luokalla on vähintään yksi kerran viikossa tai useammin kiusaamista kohtaava lapsi. Siis lapsi, jonka koulutaipaleen turvaamisessa me aikuiset ja yhteiskunta olemme epäonnistuneet.
Vaikka koulukiusaaminen- ja väkivalta tuntuvat toisinaan yhdeltä yhteiskuntamme ikuisuuskysymyksistä, ei niiden kitkemisestä saa tulla mahdotonta tehtävää. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia turvallisessa ympäristössä, vaikka tiedämme myös viimeaikaisten, äärimmäisen surullisten uutisten valossa, että näin ei aina tapahdu.
Kiusaamisen jäljet voivat seurata uhria koko loppuelämän. Erityistä huolta herättävät he, joiden hätää kukaan ei näe. Nuoret ja lapset, joilla ei ole ystäviä, verkostoja, harrastuksia tai tukea kotona. Koulujen ja turvallisten aikuisten rooli kasvun tukemisessa on tällöin erityisen suuri. Siksi kiusaamisen ja yksinäisyyden torjuntaan tarvitaan sellaisia kouluja, joissa luokkakoko ei estä yksilöllisen tuen saamista, joissa oppilashuoltoon pääsee aina kun apua tarvitsee ja joissa kiusaamista ei katsota läpi sormien tai pidetä yksilön ongelmana.
Ympäri Suomea on käytössä monia toimintamalleja, joista parhaita yhdistää ymmärrys siitä, kuinka kiusaamisen kitkemiseksi tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa sekä moniammatillista yhteistyötä niin koulun, oppilaiden, vanhempien kuin eri viranomaistahojen kanssa. Hienoja tuloksia on saatu esimerkiksi Etelä-Karjalassa, jossa lainvastaisten tekojen, kuten väkivallan, kunnianloukkauksen, näpistyksen tai laittoman uhkauksen ei anneta enää lieventyä kiusaamiseksi vain siksi, että ne tapahtuvat koulun alueella. Yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa luotu toimintamalli antaa tukea sekä nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille, että perheille ja nuorille itselleen.
Vaikka koulukiusaamisen ja -väkivallan poistamiseksi ei ole yhtä ihmelääkettä, on muutos mahdollinen. Tarvitaan kuitenkin hurjasti tahtoa ja työtä, ymmärrystä tilanteen vakavuudesta sekä ennen muuta rohkeutta toimia. Koulukiusaamiselle- tai väkivallalla ei tarvitse tai saa antaa tilaa. Jokainen lapsi, nuoria ja aikuinen ansaitsee parempaa – he ansaitsevat turvallisen tilan.
Lisätiedot:
Pinja Perholehto
Demarinuorten puheenjohtaja
pinja.perholehto@demarinuoret.fi
p. 040 0596 521
Blogi on osa Demarinuorten kuntavaaliteemojen esittelyä. Lisää meidän teemoista ja kuntavaaliohjelmasta löydät kokonaisuudessaan täältä: https://demarinuoret.fi/kuntavaalit2021/
